Oikeuden päätös: Sahayhtiö Keitele Group joutuu maksamaan vahingonkorvauksia ammattiliitto AKT:lle – vuoden 2021 turvaamistoimi oli perusteeton

Muiden yirtysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarretun yhtiön kanssa. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Keitele Groupin maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle (AKT) 20 000 euron edestä vahingonkorvauksia. Syynä on Keitele Groupin joulukuussa 2021 hakema turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakon nojalla, kun AKT asetti yhtiön saartoon.

Saarto on tukilakon kaltainen työtaistelukeino, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarretun yrityksen kanssa. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijät eivät esimerkiksi siirrä satamiin saapuvaa Keiteleen puutavaraa eteenpäin.

Turvaamistoimi on toimenpide, jolla voidaan turvata ennakolta jokin oikeus jo ennen oikeusprosessia. Tunnetuin turvaamistoimi on velkaantuneen henkilön omaisuuden takavarikko, jossa ulosottoviranomainen ottaa vastapuolen rahavaroja haltuunsa. Turvaamistoimi voi myös kieltää vastapuolta tekemästä tai jatkamasta jotain menettelyä.

Saarto oli seurausta Teollisuusliiton pyrkimyksistä edistää tes-neuvotteluja Keitele Groupin kanssa. Yhtiö oli haluton aloittamaan yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut.

Keiteleen mukaan tukitoimien tarkoitus oli pakottaa Keitele Forest tekemään työehtosopimus vain osaa yhtiön työntekijöistä edustavan Teollisuusliiton kanssa. Keiteleen mukaan yhtiöllä ei ollut velvollisuutta neuvotella Teollisuusliiton kanssa.

Keitele Groupin Alajärven saha. Kuva: Johannes Tervo

”AKT:ta vastaan vuoden 2021 lopussa määrätty turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakkoineen oli käräjäoikeuden mukaan oikeudeton ja perusteeton. Sikäli tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimen käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta”, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Keiteleen mukaan viennin pysäyttäminen joulukuussa 2021 oli kohtuuton ja suhteeton painostuskeino, ja siksi yhtiö haki turvaamistointa.

AKT nosti Keitele Groupia vastaan vahingonkorvauskanteen lokakuussa 2023. Keitele jätti vastaamatta kanteeseen ja antoi sen päätyä yksipuoliseen tuomioon, koska se ei halunnut lähteä kalliseen ja laajaan oikeudenkäyntiin.

Keitele katsoo, ettei käräjäoikeus ole tutkinut pääasiaa eli turvaamistoimien laillisuutta täysimittaisessa oikeudenkäynnissä eikä käräjäoikeuden yksipuolisella tuomiolla ei ole Keiteleen käsityksen mukaan mitään ennakkoratkaisuvaikutusta.

AKT:n mukaan Keiteleen tapausta on käytetty hyväksi ammattiyhdistysliikkeen mustamaalaamisessa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vertasi AKT:ta Lapuan liikkeeseen.

”Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi. Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla”, Kokko sanoo.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on viitannut ”ay-mafiaan” ammattiyhdistysliikkeestä puhuttaessa.

”Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista”, Kokko sanoo.