Uusi kemera vänkää taimikonhoitomääriä nousuun
Suomen metsäkeskukselle on tullut valtavasti tänä kesänä metsätöiden kemeratukihakemuksia, kun tukijärjestelmä muuttui. Osa jonoon saapuneista 20 000 hakemuksesta on EU:n valtiontukisäännöistä johtuvaa papereiden tuplaliikennettä.
Alkuruuhkan ja metsätoimihenkilöitä harmittavan byrokratian takaa pilkottaa kuitenkin positiivinen ilmiö. Näyttää lupaavasti siltä, että raivaussahat alkavat päristä aikaisempaa kiivaammin, kun tukea myönnetään nyt aiempaa pienempien taimikoiden hoitoon. 160 euroa hehtaarilta on hyvä porkkana.
”Taimikon varhaishoito on selvästi lisännyt hakemusmääriä”, arvioi rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka Suomen Metsäkeskuksesta.
Hakemusten vyöryä ei nopeasti saada purettua, mutta tilanteen toivotaan helpottuvan jo syksyn aikana, kun sähköinen ilmoitusliikenne saadaan käyntiin.
Nuoren metsän hoidossa, varhaishoidossa ja juurikäävän torjunnassa työt saa alkuilmoituksen jättämisen jälkeen aloittaa. Metsäkeskuksen päätöstä ei tarvitse odottaa. Sen sijaan muissa työlajeissa töitä ei saa käynnistää ennen kuin hakemus on hyväksytty.
Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Olli Turja on kesän aikana lähettänyt uusia kemerahakemuksia, ja varhaishoidosta hän on ehtinyt myös lähettää surullisenkuuluisia tuplapapereita eli toteutumisilmoituksia. ”Mitään ei ole vielä tullut takaisin.”
Hän toivoo, että lisääntynyttä paperiliikennettä saataisiin yksinkertaistettua. ”Esimerkiksi juurikäävän torjunnassa ilmoituksen voisi yhdistää metsänkäyttöilmoituksen yhteyteen.”
Kehitystarpeita on huomannut myös metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.
”Juurikäävän osalta hakemusta kannattaisi muuttaa niin, että tuen saajana saisi olla myös muu kuin metsänomistaja. Nyt puunostajan tai metsänhoitoyhdistyksen pitää pyytää erikseen valtakirja metsänomistajalta.”
Hallitusohjelman mukaisesti kemeran 68 miljoonasta eurosta aiotaan ensi vuonna nipistää 12 miljoonaa pois. Heinäkuussa voimaan astuneita sääntöjä joudutaan siis heti tuoreeltaan muuttamaan. Viidenneksen vähennys on iso menetys.
Maa- ja metsätalousministeriössä kuultiin viime torstaina metsäalan edustajien mielipiteitä siitä, miten leikkaus pitäisi kohdistaa. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ministeriöstä ei kerro vielä suunnitelmista muuta kuin sen, että jollain keinolla tuettavien hankkeiden määrää on rajoitettava. ”Päätöksiä pitäisi saada aika pian.”
Remes sanoo, ettei ainakaan taimikoiden hoidosta, metsäautoteistä, suometsien hoidosta tai juurikäävän torjunnasta saisi leikata. Esimerkiksi taimikonhoidossa on niin paljon rästejä – ja koko ajan kertyy lisää – ettei kannustimia voi heikentää.
Hänen mielestään tukitasojen tasaiseen pudottamiseen ei liioin kannata ryhtyä.
”Jos jostain on pakko nipistää, karsisin mieluummin kokonaisia työlajeja kuin leikkaisin tukitasoja. Jos tukitasoja lasketaan kovin alas, metsänomistajien kiinnostus vähenee ja silti hallinnointikulut pysyvät entisellään.”
Remes keräisi 12 miljoonan säästön kasaan luopumalla pienpuun korjuutuesta ja toisen kehitysluokan nuoren metsän tuista.
Lähiviikkoina selviää, millaiseksi ministeriön resepti muotoutuu.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
