Hirvikanta on pysynyt ennallaan – metsissä käyskentelee noin 87 000 hirveä

Suurimmat hirvitiheydet olivat eteläisellä rannikolla, Lounaissaaristossa ja Vaasan etelä- ja pohjoispuolella. Kuva: Karhunpaini ry:n riistakamera

Luonnonvarakeskuksen hirvien kanta-arvion mukaan hirvikannan koko on pysynyt ennallaan ja on samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hirvien määrä on noin 87 000 hirveä.

Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70 000–90 000 hirven kantaa koko maassa.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan suurimmat hirvitiheydet olivat eteläisellä rannikolla, lounaissaaristossa ja Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, jossa hirvitiheys oli suurempi kuin 4,2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Pohjois-Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounais-Lapissa. Muualla maassa hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3–3,9 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Hirvitiheydet eri puolilla Suomea. Kuva: Luonnonvarakeskus

Korkeimmat vasatuotot olivat Satakunnan ja Pohjois-Hämeen pohjoisosista, Pohjanmaalle ja Oulun eteläpuolelle lännessä ja Pohjois-Savon länsiosiin idässä ulottuvalla alueella, sekä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kaakkois-Suomen raja-alueella. Pieniä vasatuotot olivat Uudenmaan länsiosissa, lounaissaaristossa, Pohjois-Karjalan ja Kainuun itäosissa, Itä-Lapissa ja Lapin pohjoisosissa.

Kaksi vuotta sitten raportoitu vastatuoton pieneneminen on monilla alueilla tasaantunut. Kuitenkin vasatuotot ovat edelleen monin paikoin pieniä verrattuna vuosituhannen alun tilanteeseen. Tilanne näyttää huolestuttavalta etenkin läntisellä Uudellamaalla ja lounaissaaristossa, jossa vasatuoton pieneneminen jatkuu yhä.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain Luken kannanarviomallilla. Keskeisenä aineistona käytettiin metsästäjien syksyn 2024 hirvijahdin aikana ilmoittamia tietoja. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5 491 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5 221 seuruetta eli 95 prosenttia seurueista. Lisäksi käytettiin tietoja hirvien lento- ja maalaskennoista, hirvikolareiden lukumääristä sekä suurpetokantojen runsauksista.

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 vahvistaman Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman linjauksen mukaan hirvikantaa tulee hoitaa siten, että se on elinvoimainen ja vakaa ja hirvivahingot pysyvät kohtuullisina.