Versowood vauhdittaisipuukauppaa metsämaksulla
Versowoodin tuore toimitusjohtaja Ville Kopra haluaisi vauhdittaa puukauppaa metsätilamaksulla. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoHEINOLA (MT)
Toimitusjohtaja Ville Kopra tietää saavansa ehdotuksesta nenilleen. Riski teilatuksi tulemisesta on kuitenkin otettava, sillä itsenäisten sahojen tilanne on tukala.
”Tukki ei liiku sellaiseen hintaan, että sahaus kannattaisi. Tällä menolla edessä on sahakuolemia, mikä ei ole kenenkään etu.”
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana sahat ovat saaneet nenänsä pinnalle vain kaksi kertaa. Tässä uhkaa käydä niin, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa”, muistuttaa Kopra.
Kopra ehdottaa puukaupan vauhdittamiseksi metsätalousmaksua, jonka saisi vähentää puun myyntitulojen verotuksesta. Aikaa vähennyksen tekoon olisi esimerkiksi viisi vuotta.
”Maksu ohjaisi metsänomistajat tasaiseen puukauppaan. Se ei rasittaisi metsänomistajia, jotka myyvät puuta vähintään kerran viidessä vuodessa.”
Toisaalta hehtaareihin sidottu maksu olisi riittävän raskas niille, jotka eivät puuta myy. Se taas pistäisi vauhtia omistajilleen turhiksi muuttuneiden metsäpalstojen kauppaan.
”Perusteluni on, että kaikkia omaisuuseriä pitää hoitaa. Säännöllisesti ja aktiivisesti hoidettuna omaisuus tuottaa yleensä parhaiten, niin myös metsän osalta.”
”Maksun vastapainoksi metsänomistajille pitäisi antaa verovapaus sukupolven vaihdoksiin, jotka tehtäisiin yhden sukupolven yli”, suunnittelee Kopra.
Suomalaissahojen vauhti alkoi hyytyä vuoden 2007 jälkeen. Parhaimmillaan sahaus kävi 14 miljoonassa kuutiossa, minkä jälkeen se on pudonnut alle kymmeneen miljoonaan kuutioon.
Samaan aikaan lähes kaikki kilpailijamaat ovat kasvattaneet sahaustaan.
”Metsät ovat tärkein luonnonvaramme. Meidän käy hullusti, jos emme saa niitä hyödynnettyä. Nyt metsien kasvusta puolet jää käyttämättä.”
Kopra laskee, että sahauksen laskun takia vuosina 2006–2011 saamatta jäi 3,5 miljardia euroja vientituloja ja saman verran tai vähän enemmän kantorahaa.
Sen lisäksi vilkkaammin käyvästä puukaupasta olisivat hyötyneet myös kemiallinen metsäteollisuus ja energiapuun käyttäjät.
Versowood on Suomen suurin yksityinen sahuri. Sen päätuotteena on perinteinen sahatavara, mutta sille on haettu arvonlisää jatkojalostamalla. Sen lisäksi vähempiarvoisille tuotteille on keksitty käyttöä.
”Sormijatkaminen, loveus, höyläys, kyllästys, liimapuu, puupakkaukset, pelletti, kuivike”, Kopra listaa Versowoodin tuotteita. Ja tuossa on vasta listan alku.
”Välillä tuntuu, että parhaimpaan tulokseen olisi kuitenkin päässyt pelkällä perussahauksella, monissa jalosteissa kapasiteettia on liikaa ja niistä ei saa riittävää hintaa. Toisaalta monipuolinen tuotanto tasaa tulovirtaa”, Kopra pohtii.
Kun sahaus tai sahatavaran jatkojalostus ei kannata, tulosta on voinut tehdä pakkausmateriaaleilla, energialla tai pylväillä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
