Kuusi-mänty-sekataimikot ovat osoittautuneet menestykseksi – Tarmo Kallioaho ei enää perusta yhden puulajin metsiä

Tarmo Kallioaho on saanut hyviä tuloksia kuusi-mänty-sekoituksina perustetuista taimikoista. Jos istutettu taimi kuolee, kylvötaimi paikkaa menetyksen. Kuva: Johannes Tervo

Kun ähtäriläinen metsätalousyrittäjä Tarmo Kallioaho lähtee pottiputken ja taimien kanssa metsään, hänellä on aina mukana yli 20 vuotta vanha salaatinkastikepullo. Muovipullo ei kulje mukana hyvän onnen talismaanina, vaan se on tärkeä työkalu elinvoimaisen taimikon perustamisessa.

Salaatinkastikepullon tarina alkoi 1990-luvun lopussa, kun Kallioaho turhautui männyntaimikoiden hirvituhoihin. Mikä ihme auttaisi, kun hirvet pilaavat männyt eikä kuusen varaan kannata liian karuilla mailla laskea?

”Ostin männyn siemeniä ja laitoin niitä pulloon. Kun istutin kuusentaimia, karistelin kivikkoisiin ja muuten karuihin kohtiin siemeniä”, hän kertoo.

Salaatinkastikepullossa oli sopivan pieni suuaukko, josta sai nopeasti suihkaistua viitisen siementä ulos. Pullon hän sitoo narulla vyöhön roikkumaan.

”Tämä on vähän niin kuin täsmäviljelyä. Pienelläkin alueella maapohjat vaihtelevat. Tällä menetelmällä kylvän karuimpiin kohtiin mäntyä ja rehevämpiin istutan kuusta.”

Kylvömännyt ovat pärjänneet hyvin istutettujen kuusten kasvuvauhdissa. Tässä taimikossa hirvet ovat syöneet mäntyjä niin paljon, että ilman kuusia kasvatuskelpoisia puita olisi todella vähän. Kuva: Johannes Tervo

Aloittaessaan sekaviljelyä Kallioaho ei tiennyt, kuinka sekapuustot menestyisivät. Hän epäili, etteivät kylvetyt männyt ehtisi kuusten kasvutahtiin. Toisin on käynyt. ”Taimikot ovat yllättävän tasaisia. Jalostetusta siemenestä kasvanut mänty on pärjännyt todella hyvin.”

Alkuperäiseen hirviongelmaankin menetelmästä on ollut apua. ”Täältä olisi aika lohdutonta yrittää tukkia kasvattaa, ellei kuusia olisi”, hän esittelee 7-vuotiasta taimikkoa, jonka mäntyjä hirvet ovat pahasti vikuuttaneet.

Männyn siemenet kulkevat kätevästi mukana vanhassa salaatinkastikepullossa, joka on sidottu narulla vyöhön. Kuva: Johannes Tervo

Enää Kallioaho ei istuttaisi tai kylväisi yhden puulajin metsää. Hänellä on sekapuustoina perustettuja taimikoita nyt 50 hehtaaria. Sekapuustosta voi olla hyötyä myös ilmaston muuttuessa.

”Useamman puulajin metsä on parempi myrskyjä ja tuholaisia vastaan.”

Toki hybridimenetelmästä aiheutuu myös kustannuksia. ”200 grammaa siemeniä hehtaarille maksaa 150 euroa.”

Siemeniä leviää myös ympäröivistä metsistä luontaisesti, mutta Kallioaho uskoo jalostetun siemenaineksen etuihin: kestävyyteen ja ripeäkasvuisuuteen.

Taimikonhoitovaiheessa hänellä on usein paljon raivattavaa, mutta ”paljon kanssa pärjää aina”.

Vielä taimikonhoitovaiheessa Kallioaho jättää molempia puulajeja kasvamaan. Puulajilinjaukset ovat edessä harvennushakkuissa.

”Silloin nähdään, alkaako karuilla paikoilla kuusen kasvu tyrehtyä. Siinä tapauksessa suositaan mäntyä.”

Sekapuuston voisi tietysti perustaa myös istuttamalla mäntyä ja kuusta. Kallioaho on kuitenkin todennut salaatinkastikepullon jouhevammaksi työvälineeksi.

”Jos panee samaan taimivakkaan kuusia ja mäntyjä, se ei oikein lopulta täsmää. Eikä samaa aukkoa innosta kiertää kahta kertaa.”