6 000 kuution leimikonkuitupuu päätyy polttoon
JYVÄSkYLÄ
Metsänomistaja Jarmo Pietilän metsässä Jyväskylän Korpilahdella hakataan talvikuvioita 80 hehtaarin laajuisesta harvennusleimikosta. Kovapohjaisilta kuvioilta kesällä korjattu kuitukokoinen energiaranka odottaa tien varrella kuljetusta Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitokselle, jossa Päijänteen metsänhoitoyhdistys on osakkaana.
”Kysyin leimikkoon viime huhtikuussa tarjouksia Puumarkkinat.fi-palvelun kautta metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Kuitupuun kysyntä ja hinnat olivat minulle pettymyksiä”, Pietilä kertoo.
Metsätalousyrittäjä sai leimikkoonsa tarjoukset metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulta sekä kahdelta suurelta metsäyhtiöltä.
”Toinen yhtiöiden tarjouksista tuli vasta erikseen pyytäen tarjousajan jälkeen. Kolmas yhtiö oli ensin kiinnostunut kohteesta. Sitten hän ilmoitti pian lopettavansa ostot Päijänteen länsipuolella, eikä tarjousta tullut.”
Pietilä päätti tehdä leimikosta kaupat Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa, sillä yhtiöiden tarjoamat hinnat kuitupuusta eivät tyydyttäneet.
”Kun harjoittaa metsätaloutta ammatikseen, on harvennukset hoidettava ajallaan puun kysynnästä riippumatta”, metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa vaikuttava mies toteaa.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hankintapalveluvastaavan Seppo Lohtanderin mukaan kaikki leimikon kemerakelpoisilta kuvioilta kertyvä puutavara korjataan energiaksi.
”Käytännössä 80–90 prosenttia puumäärästä tulee olemaan energiarankaa. Varttuneista kasvatusmetsistä korjataan myös kuitupuuta ja tukkia”, Lohtander sanoo.
Pietilä ihmettelee, miksi metsäteollisuus haluaa rajata hakesähkölle maksettavan tuen puun koon mukaan, kun kuitupuulle ei löydy kunnolla kysyntää nykyisinkään.
”Kuitupuun riittävyys ei uhkaa tehdasinvestointeja Suomessa, vaikka puuta ohjautuisi polttoonkin”, Pietilä uskoo.
Hän arvelee, että metsäteollisuuden tavoitteena on saada kuitupuu haltuunsa entistäkin halvemmalla, vaikka reaalihinnat ovat laskeneet jatkuvasti.
”Kun tällä leimikolla huomioi 59 hehtaarin ennakkoraivauskulut, niin ensiharvennuksista ei jää käteen juuri mitään ilman kemera-tukia. Jos tukimahdollisuudet heikkenevät entisestään, voivat metsänomistajat jättää nuoret metsät kokonaan hoitamatta.”
SAMI KARPPINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
