Miksi kahvimukeihin ilmestyi kilpikonnamerkki? EU-direktiivi kylvää epävarmuutta kartongin tuotekehitykseen
Roskana yleisiä muovituotteita sääntelevä EU-direktiivi vaikuttaa vähänkin muovia sisältäviin kertakäyttömukeihin.
EU:n kilpikonnamerkki kertoo haitallisesta muoviroskasta. Tutkitusti puolet maailman merikilpikonnista on niellyt muovia. Kuva: Jarkko SirkiäVuonna 2015 saksalainen biologi Christine Figgener kuvasi videon, jolla hänen työtoverinsa irrottaa muovipilliksi osoittautuvaa esinettä costaricalaisen merikilpikonnan sieraimesta.
Se on piinallista katsottavaa. Pilli on erittäin tiukassa, eläin on silminnähden tuskissaan ja vuotaa verta. Youtube-video sai laajaa mediahuomiota ja yli 100 miljoonaa katsojaa. Kilpikonnasta tuli muoviroskan vastaisen liikehdinnän keulahahmo.
Lähes 10 vuotta myöhemmin muovipillit on EU:ssa kielletty ja kärsivän kilpikonnan kuva koristaa kertakäyttöisiä kahvimukeja.
Kartonkimukit päätyivät kertakäyttömuovia säätelevän SUP-direktiivin alaisuuteen, koska ne sisältävät ohuen muovikerroksen ja niitä löytyy yleisesti luonnosta.
Kartonki- ja pakkausvalmistajat ovat arvostelleet direktiivin haittaavan muovin käyttöä vähentävien materiaalien kehittelyä.
Direktiivissä muoviksi tulkitaan laajasti erilaiset polymeerit – sellaisetkin, joilla on pyritty korvaamaan perinteistä muovia.
Sellu- ja paperialan uutissivusto EUWID kertoi kesäkuussa, että MM Kotkamills on lopettanut kuppikartongin valmistuksen tehtaallaan Kotkassa. Yhtiön erikoisuutena oli dispersiopäällysteinen kuppikartonki.
MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari sanoi Ylen uutisessa 10.7.2024, että muovittomana markkinoitu tuote kärsi SUP-direktiivistä.
”Se on vaikuttanut epäsuotuisasti tehtaamme kilpailuasemaan ja tulevaisuudennäkymiin.”
Täysin muovittomia kartonkeja, jotka kestävät kuumaa ja rasvaista kahvia, ei ole markkinoilla, sanoo pakkausmateriaalien kiertotaloudesta vastaava johtaja Maria Holopainen Stora Ensolta.
Holopaisen mukaan tuotekehityksen yleissuuntauksena on muovin käytön vähentäminen, ja Eurooppa on muuta maailmaa edellä.
EU-maat pyrkivät saavuttamaan direktiivin tavoitteita eri tavoin. Esimerkiksi Belgia on linjannut, että muovin osuutta tietyissä kertakäyttöpakkauksissa on laskettava asteittain aina kolmeen prosenttiin. Samaan aikaan Italiassa kompostoituvilla materiaaleilla on erityiskohtelu.
”Jäsenvaltioiden erilaiset toimet voivat käytännössä haastaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla”, Holopainen sanoo.
”Kaikenlainen epävarmuus, mitä SUP-direktiivi on tuonut tullessaan, on hankaloittanut tuotekehitystä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
