Pohjoinen mustikka kovassa huudossa maailmalla

Kuva: Kari Salonen

Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio sanoo, että metsämustikoita keräävät, toimittavat ja jatkojalostavat yritykset menettävät nykyisellään vientituloja, koska maailmalla mustikka rinnastetaan viljeltäviin marjalajeihin.

Yhdistys ajaa metsämustikalle EU:sta alkuperäsuojaa, jotta suomalaisten marjatuotteiden markkinointi helpottuisi ja selkiytyisi.

Metsämustikka sisältää runsaasti antosyaaneja, joista on ihmisille tutkittu olevan runsaasti terveyshyötyjä.

”Tiedetään, että Suomen pohjoinen luonto muodostaa metsämustikkaan antosyaania jopa 3–4 kertaa enemmän kuin sitä on pensasmustikassa”, Moisio sanoi tiistaina Joensuussa pidetyssä Miten lisäarvoa metsästä -seminaarissa.

Japanilaisesta kauneus- ja terveystuotteita valmistavasta Wakasa-Seikatsu -yrityksestä osastopäällikkö Kumiko Takimoto totesi, että Japanin markkinoilla tutkimustiedolla ja lääkärien suosituksilla on ratkaiseva merkitys.

Mustikkaa Japanissa hyödynnetään 80 000 tonnia vuosittain, muun muassa kauneudenhoitotuotteisiin ja silmien hoitokapseleihin.

”Metsien marjat ovat edelleen Suomessa alikäytettyjä ja niiden jalostusaste alhainen”, projektipäällikkö Juha Rutanen Ruralia-instituutista Seinäjoelta totesi.

Hän korosti, että suomalaisten marjojen erityisominaisuuksien tuntemusta pitäisi maailmalla lisätä nykyisestä.

”Vihreän talouden edetessä marjoilla on merkitystä paikallisille pienyrittäjille, mutta samaan aikaan pitäisi luoda pohjaa kansainväliselle liiketoiminnalle”, Rutanen sanoi.

Hänen mukaansa tarvitaan niin poimijaverkostoja kuin sopimustuotantoa.

”Yhä enemmän siirrytään ammattimaisiin raaka-ainetuottajiin. Pakkasvarastointiin on panostettava ja pohdittava puoliviljelyyn siirtymistä.”