Metsänomistajat pettyivät valtion kulotushankkeeseen: "Maasto on vain nokeentunut" – "Kulotus onnistui erinomaisesti", vastaa toteuttaja

Metsänomistaja Pentti Wanhatalo kaivoi kulotuksen jälkeen lapiolla hiiltynyttä kunttaa. Se oli märkää. Hänen mielestään metsämaan kuivumista olisi pitänyt odottaa kauemmin ennen kulotusta. Kuva: Jussi Partanen

Kosteita painanteita jäi palamatta, mikä metsäkeskuksen Uimosen ja kulottaja Koivumäen mukaan on normaalia. Kuva: Jussi Partanen

Metsänomistajat Pentti Wanhatalo ja Kaj Hernberg ovat pettyneitä kulotukseen, joka toteutettiin heidän maillaan Satakunnan Siikaisissa kaksi viikkoa sitten.

Vajaan kahdeksan hehtaarin ala valikoitui luonnonhoitohankkeeseen, kun metsäkeskus etsi Pohjois-Satakunnan alueelta sopivia kohteita kulotettavaksi.

Kulotuksen toteuttaja valittiin kilpailutuksella, jonka voitti Teollisuuden Metsäpalvelu Oy.

Kohde poltettiin toissa viikon keskiviikkona 26.5. kello 10 alkaen. Sää oli hyvin tuulinen. Hernbergin mukaan alueella oli sitä ennen satanut yhteensä sata millimetriä vettä.

"Maasto on vain nokeentunut", Hernberg toteaa. Pystyyn jäänyt puusto ei ole palanut, vain hieman kellastunut.

"Kuntta jäi palamatta", Wanhatalo harmittelee. Kuvausta varten hän kaivoi lapiolla hiiltynyttä kunttaa ja totesi sen märäksi.

Metsänomistaja Kaj Hernberg arvioi, että 1,5–2 hehtaaria jäi kokonaan palamatta. Kuva: Jussi Partanen

Wanhatalosta on käsittämätöntä, että metsäkeskus ei ota vastuuta kulotuksen toteutuksesta. Metsänomistajat olivat varoittaneet kovasta tuulesta, mutta Teollisuuden Metsäpalvelu päätti silti aloittaa kulotuksen.

Metsäkeskuksen kulotusoppaan mukaan kulotus toteutetaan heikkotuulisena ja kuivana aikana. Sammalen tulisi murentua kämmenien välissä. Tuulen nopeus pitäisi olla alle neljä metriä sekunnissa eikä tuulen suunta saa vaihdella.

Oppaan mukaan kulotus aloitetaan yleensä iltapäivällä tai illalla, koska tällöin tuulet alkavat tyyntyä.

Paikalla olleen Satakunnan Kansan toimittajan mukaan tuuli oli puuskittaista ja heitti ajoittain lakin pois päästä.

Metsänomistajien mukaan kulotusta yritettiin aivan liian märkään maahan. Seuraavalla viikolla sää lämpeni, maa kuivui ja tuuli tyyntyi, jolloin kulotukselle olisi ollut huomattavasti paremmat olosuhteet.

Hernberg arvioi, että 1,5–2 hehtaaria jäi kokonaan palamatta.

"Törkeää, että valtion rahaa palaa", Wanhatalo jyrisee.

Wanhatalon mielestä yrityksen pitäisi tulla polttamaan loput alasta.

Metsänomistajien mukaan metsämaa on vain nokeentunut. Kuva: Jussi Partanen

Kulotuksen toteuttaneen Teollisuuden Metsäpalvelun toimitusjohtaja Jukka Koivumäki torjuu arvostelun.

"Kulotus onnistui erinomaisesti", hän sanoo.

Koivumäen mukaan kulotusta edelsi neljän päivän pouta, joten maa oli kuivunut riittävästi.

Osa alasta jäi palamatta, mutta sille on Koivumäen mukaan kolme syytä.

"Alalla oli suopainanteita, jotka eivät pala. Toisekseen maanomistajat olivat keränneet kunttaa myyntiin. Kolmanneksi ladon ympäristö jäi polttamatta turvallisuussyistä", Koivumäki avaa.

Koivumäen mukaan kulottamassa oli kokenut porukka ja heillä oli käytössään paras kalusto.

"Kahden viime vuoden aikana olemme tehneet 17 luonnonhoidollista kulotusta. Olemme Suomen suurin kulottaja tällä hetkellä", Koivumäki kommentoi.

Hernbergin mukaan kulotettava ala oli kokonaisuudessaan kivennäismaata. Kunttaa on poistettu myyntiin, hän myöntää, mutta "vain muutamia prosentteja" kokonaispinta-alasta.

Lato oli palokäytävän toisella puolen, joten Hernbergin mukaan tuulettomalla säällä ladon ympäristö palokäytävän sisäpuolella olisi voitu polttaa.

Metsänomistajia harmittaa, että epäonnistunut kulotus vei heiltä mahdollisuuden hyödyntää hyvin toteutetun kulotuksen hyödyt eli parantuneet maan lämpö- ja ravinneolosuhteet.

Kulotuksen tulisi myös helpottaa metsänviljelyä, kun hakkuutähteet palavat ja taimien kanssa kilpaileva kasvillisuus pysyy pidempään poissa.

Wanhatalon mukaan kulotuksen idea oli, että säästytään maanmuokkaukselta. Nyt muokkauksesta aiheutuu heille kustannuksia.

Pentti Wanhatalon ajatus oli, että kulotuksen ansiosta he säästyisivät maanmuokkaukselta. Metsäkeskuksen Uimosen mukaan tavallisesti kulotuksen jälkeen maa joudutaan kevyesti muokkaamaan. Kuva: Jussi Partanen

Metsäkeskuksella tilaajana ei ole Siikaisten kulotushankkeen toteutuksesta moitittavaa.

Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen metsäkeskuksesta oli paikalla, kun kulotus aloitettiin. Hän kävi katsomassa kohdetta myös jälkeenpäin tämän viikon keskiviikkona.

"Toteutuksesta jäi hyvä kuva, vaikka olikin hankala keli."

Uimosen mukaan hakkuutähdettä oli melko vähän, minkä vuoksi maassa oli melko vähän palokuormaa.

"Maapohja olisi voinut palaa paremmin. Toteuttaja olisi voinut pohtia, olisiko polttanut kohteen vasta, kun maa olisi ollut kuivempi", Uimonen kommentoi.

"Jos palokuormaa ei ole riittävästi, pelkkä humus palaa vain todella kuivalla säällä. Jos sitä jäädään kyttäämään, kohde voi jäädä kokonaan polttamatta", hän jatkaa.

Toteuttaja vastaa kulotuksen ajankohdasta ja toteutuksesta. Optimaalista säätä ei ole aina mahdollista odottaa.

"Lähtökohtaisesti työtä ei käydä jälkeenpäin paikkailemassa", Uimonen painottaa.

Uimonen muistuttaa, että kulotushankkeeseen osallistuminen on maanomistajille vapaaehtoista ja maksutonta. Hankkeesta on tehty kirjallinen sopimus.

Uimonen katsoo, että Siikaisten kohteella kulotuksen hyödyt toteutuvat eli maaperän kasvuolosuhteet parantuvat ja luonnonhoidollisesti tärkeää hiiltynyttä puuta syntyi.

"On väärinkäsitys, että kulotuksen jälkeen automaattisesti välttyisi maanmuokkaukselta. Usein kulotusta seuraa laikutus ja männyn kylvö."

Metsän uudistaminen ja siihen liittyvät kustannukset ovat aina maanomistajan vastuulla.