Yksityisteiden kunnossapidosta tulee halvempaa ja tehokkaampaa uudenlaisella työkalulla – Metsäkeskuksessa toivotaan, että tiestön rahoitukseen saadaan järkeä

Metsätietä peruskorjataan levittämällä sepelimattoa. Kuva: Johannes Tervo

Pohjois-Karjalassa metsätietoa on jalostettu uuteen käyttöön, kun joensuulainen Arbonaut Oy kumppaneineen yhdisti avoimesta datasta saatavan laserkeilausaineiston, tiestön geometriset mittaustiedot ja rakennetyypit, maalajitiedot sekä kantavuusluokat digitaaliseksi käyttöliittymäksi.

Tiestön kunto on kriittisen tärkeä Suomen metsäsektorille ja taloudelle. Yhtä lailla elintärkeitä tiet ovat yksityisteiden varren asukkaille, kesämökkiläisille, maatalous- ja karjatilallisille ja luonnossa liikkujille.

Tiestön ylläpito on kallista. Nyt toteutettu tienhoidon Master Plan -pilotti osoittaa, että tiestön kunnossapidon suunnittelun ja toteutuksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa digitalisoimalla.

"Tien geometrisestä muodosta voidaan määrittää tien kunto. Korjaustoimet pystytään kohdentamaan sinne, missä niiden tarve ja saatava hyöty on suurin. Seuraavaksi pitää pohtia, mikä rahoitusmalli laajamittaisessa toteutuksessa olisi järkevin", Arbonaut Oy:n teknologiajohtaja Vesa Leppänen kiteyttää tiedotteessa.

"Tieto teistä ja niiden kunnosta on osin hyvinkin hajallaan, joskus jopa vain yksittäisen ihmisen muistin varassa. Ei ihan tavatonta ole ollut sekään, että tiehankkeita aloitetaan tiettömien taipaleiden takana. Puun liikkumisen kannalta tärkeä metsäautotie voi olla mitä parhaimmassa kunnossa, mutta syksyinen kylätie jatkeena täyttä velliä. Yksityistieverkosta tarvitaan todellista tietoa, jonka myötä myös tiestön rahoitukseen saadaan järkeä", Metsäkeskuksessa metsäteiden johtavana asiantuntijana työskentelevä Mika Nousiainen sanoo.

Suomen Tieyhdistys ry:n arvion mukaan pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400–450 miljoonaa euroa. Kaikkien yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin. Perinteiset menetelmät visuaalisine tarkastuksineen ja manuaalisine mittauksineen ovat työläitä, kalliita ja epätarkkoja.

"Nyt kun tiestön tilanne päästään digitaalisesti kuvaamaan, rahoittavat tahot saavat tiestöstä luotettavan yleiskuvan. Sen perusteella esimerkiksi tiekunnat voivat harkita, mitä kunnostustöitä kannattaa lähteä viemään eteenpäin. Rahoittaja puolestaan pystyy priorisoimaan ne vaikuttavimmat kohteet, joille rahoitusta myönnetään", Nousiainen antaa esimerkin.

Yksityisteitä on Suomessa lähes 370 000 kilometrin verran. Yhteiskunnan tuella metsäautoteitä on rakennettu noin 130 000 kilometriä. Tieverkko on tiheämpi kuin missään muussa metsätalousmaassa.

Pohjois-Karjalassa toteutettu digiprojekti on osa Karjalan tasavallan kanssa läpivietyä Access2Forest-projektia. Projektin toteutuksesta vastaa Business Joensuu Oy. Perustieto teistä kerätään valtion varoilla. Kaupalliset toimijat muokkaavat avointa dataa muotoon, jota metsänomistajat ja ammattilaiset voivat hyödyntää erilaisina palveluina.