Ilveshavaintoja ropisee entistä enemmän pihoista ja taajamista
Ilveksiä havaitaan nyt tavallista enemmän pihoilla ja taajamissa.
Ilveskanta on vahva, ja sopivat metsäiset elinpiirit ovat suurelta osin jo varattuja. Kuva: Jaana KankaanpääHavaintoja ilveksistä oli tehty tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä 39 000 kappaletta, kun viime vuonna niitä oli 24 000 ja toissa vuonna 16 000. Ennätysvuosi selittyy sillä, että runsas kanta ja ravinnonsaatavuus tuovat ilveksiä enemmän ihmisten eteen.
Ilveksiä liikkuu ihmisasutuksen läheisyydessä muun muassa siksi, että ilveskanta on vahva, ja sopivat metsäiset elinpiirit ovat suurelta osin varattuja. Erityisesti nuoret ilvekset etsivät elintilaa myös alueilta, joilla on ihmistoimintaa. Näin kertovat Luonnonvarakeskus ja riistakeskus yhteistiedotteessa.
Ilves voi päätyä ihmisasutuksen läheisyyteen myös ravinnon perässä. Ilvekselle tärkeät saaliseläimet, kuten metsäkauriit ja rusakot, viihtyvät usein peltojen, puutarhojen tuntumassa.
”Ilves joutuu toisinaan valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Ihmisen läheisyys arveluttaa sitä, mutta toisaalta alueella on ravintoa. Silloin nälkä voi voittaa pelon”, tutkija Annika Herrero Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Ilvesten käyttäytymisessä on myös yksilöllisiä eroja. Jotkut ovat muita rohkeampia ja tottuneempia ihmisten ja liikenteen läheisyyteen. Ihmiseen tottunutkaan ilves ei kuitenkaan ole kesy.
Ilvestä ei lähtökohtaisesti tarvitse pelätä.
Ilveksen nähdessään ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Eläintä voi tarkkailla rauhallisesti riittävän etäältä, kunhan sille jättää vapaan poistumisreitin.
”Pihalle tullut ilves kannattaa kuitenkin aina hätistää pois. Ilvekselle voi osoittaa selvästi ihmisen läsnäolon esimerkiksi puhumalla kuuluvasti, taputtamalla käsiä tai muuten pitämällä ääntä. Eläintä ei pidä lähestyä tai lähteä ajamaan takaa”, suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Ilvestä ei lähtökohtaisesti tarvitse pelätä. Villieläimenä se voi kuitenkin puolustautua, jos se kokee itsensä tai pentunsa uhatuksi eikä löydä pakotietä. Siksi ilvestä ei pidä lähestyä, saartaa tai yrittää koskea.
Ilves ei yleensä hakeudu ihmisen tai lemmikkieläimen luo. Tiedotteen mukaan lemmikki voi kuitenkin kiinnostua ilveksestä ja ajaa sen tilanteeseen, jossa se puolustautuu. Ilveshavaintojen alueella koirat kannattaa ulkoiluttaa kytkettyinä ja kissat pitää sisätiloissa ja ulkoiluttaa valvottuna.
”Ilveksen näkeminen asutuksen lähellä ei yksinään tarkoita, että eläin olisi vaarallinen tai sairas. Useimmiten kyse on ohikulkevasta yksilöstä tai ravintoa etsivästä eläimestä”, Jokinen sanoo.
Ilveshavainnosta tulee ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle.
Jos kohtaat ilveksen:
– Pysy rauhallisena ja säilytä riittävä etäisyys.
– Älä lähesty ilvestä.
– Anna eläimelle avoin ja esteetön poistumisreitti. Anna sen poistua rauhassa.
– Pidä koira tai muu lemmikki kytkettynä ja omassa hallinnassasi.
– Jos haluat ilveksen poistuvan, pidä ääntä ja näyttäydy selvästi.
– Älä päästä lapsia tai lemmikkejä seuraamaan tai lähestymään eläintä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
