Japanilainen työkulttuuri vähensi valmistusvirheitä
UUMAJA, RUOTSI (MT)
Kun japanilainen Komatsu osti Valmetin metsäkoneet kymmenen vuotta sitten, työntekijät Ruotsin Uumajassa saivat opetella japanilaisen työkulttuurin.
Valvonta on kaikki kaikessa.
”Joka aamu tuotantotiimit kokoontuvat katsomaan edellispäivän tulokset. Kerran kuukaudessa tulokset raportoidaan Tokioon”, Komatsu Forestin viestintäjohtaja Roland Lundqvist kertoo yhtiön tehtaalla.
Hän, jonka tontilla on parantamisen varaa, saa käteensä punakeltaisen kapulan. Seuraavana päivänä hänen on esitettävä selvitys, miten tulosta parannetaan.
Kaikki kokoukset pidetään seisten.
Metsäkoneiden kokoonpanolinjalla töitä tehdään ryhmissä. Jokainen ryhmä tekee tiettyä työvaihetta. Osat etenevät linjalla kahdeksan tunnin välein.
”Vaihdot tehdään samaan aikaan. Jos jollain ryhmällä tulee kiire, sinne lisätään työntekijöitä.”
Valotaulu näyttää, kuinka monta minuuttia seuraavaan vaihtoon on.
Japanilaisomistajalle laatu on tärkeintä.
Esimerkiksi hakkuupäiden kokoonpanolinjalla osan toimivuus testataan neljä kertaa.
Lundqvistin mukaan aika, mikä hävitään laadunvalvonnassa, voitetaan takuukorjauksissa.
”Takuukorjausten määrä on pudonnut olennaisesti viiden vuoden aikana”, hän toteaa.
”Suomalaiset ja ruotsalaiset kuvittelevat, että he tekevät hyvää laatua, mutta japanilaiset tekevät paremmin.”
Japanilaisille hyvä ei riitä. Työjäljen pitää olla täydellistä.
Japanilaiseen kulttuuriin kuluu myös tietty salamyhkäisyys. Omistaja on kieltänyt valokuvaamisen kokoonpanolinjalla.
Uumajan tehtaalla hakkuukoneet, ajokoneet ja kaivinkoneisiin asennettavat hakkupäät vain kootaan ja testataan.
”Osat tulevat mahdollisimmat valmiina alihankkijoilta. Mitään ei esimerkiksi hitsata täällä”, Lundqvist kertoo.
Komatsu Forestilla on 180 isoa komponenttitoimittajaa. Suurin osa komponenteista tulee Ruotsista, Suomesta ja Saksasta.
Esimerkiksi ohjaamot tehdään Kurikassa. Koneissa on Sisun moottorit.
Lundqvistin mukaan metsäkoneiden suunnittelussa huomio on nyt kuljettajassa.
”Hyvä ergonomia, alhainen melutaso ja mukavuusominaisuudet, kuten radio ja (ruotsalainen musiikkipalvelu) Spotify, parantavat kuljettajan jaksamista.”
Lundqvist on huolissaan, ettei nuoria enää kiinnosta olla töissä metsässä.
Metsäkoneenkuljettajien arvostusta pitäisi hänen mukaansa parantaa.
”Arvostusta ovat hyvä palkka, inhimilliset työajat ja jalustalle nostaminen. Metsäkoneenkuljettajien pitäisi päästä esimerkiksi televisioon”, Lundqvist ehdottaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
