Tutkija: Hakkuumahdollisuuksien ylittäminen voi olla järkevää
Uudet massainvestoinnit edellyttävät myös sahauksen kasvattamista.
Metsä Group laskeskelee parhaillaan, riittävätkö Pohjois-Suomen puut Kemiin rakennettavalle uudelle biotuotetehtaalle. Kuva: Pekka FaliSuomessa on edelleen varaa kasvattaa massateollisuutta, mutta kaikkien suunniteltujen hankkeiden toteuttaminen tarkoittaisi kestävien hakkuumahdollisuuksien reipasta ylitystä.
Massateollisuuden kasvattaminen edellyttää myös sahauksen lisäämistä.
Tällä hetkellä metsät kasvavat 110 miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla.
Viime vuonna hakkuukertymä oli 72 miljoonaa kuutiota ja 10-vuotiskaudelle kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 85 miljoonaa kuutiota vuodessa, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus Luken laskelmista.
”Tuon yhtälön perusteella hakkuita on edelleen varaa kasvattaa. Kasvun tilapäinen ylittäminenkin on taloudellisessa mielessä perusteltua, jos metsät ovat varttuneita”, totesi Korhonen metsäkeskuksen viime viikolla Mikkelissä järjestämässä tilaisuudessa.
MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen oli samaa mieltä. Hän muistutti, että hakkuita voi ongelmitta kasvattaa muutamaksi vuodeksi yli hakkuusuunnitteen. Takana ovat vuosikymmenien aikana syntyneet hakkuusäästöt.
”Hakkuumahdollisuuksia pitäisi tarkastella vähintään 10 vuoden jaksolla. Nyt metsänomistajien kannattaa olla aktiivisia, kun on metsissä on hakattavaa ja puulla on hyvä kysyntä.”
Keskustelu puun riittävyydestä liittyy uusiin sellutehdashankkeisiin. Korhosen mukaan Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja UPM:n Kuusanniemen laajennusinvestointi saavat puunsa Etelä-Suomesta.
Jos Kuopioon suunniteltu biotuotetehdas toteutuu, puun hankinta laajenee pohjoisesta ja idästä. Pohjois-Karjalassa on edelleen käyttämätöntä hakkuumahdollisuutta. Pohjoisessa laskennallinen hankinta-alue nousisi Kemin korkeudelle. Paltamon ja Kuopion mahdolliset investoinnit näyttäisivät kilpailevan tällöin samoista puista.
Pohjois-Suomen puuvarat mahdollistavat hyvin esimerkiksi Kemijärven suunnitellun sellutehtaan puuhuollon. Sen lisäksi Pohjois-Suomessa on suunnitteilla monta muutakin massateollisuuden hanketta.
”Jos Metsä-Groupin, Stora Enson ja Kemijärven hankkeet toteutuvat kaikki kolme, silloin tulee ahdasta Oulun ja Kemin ympärille. Toisaalta saahan sinne puuta rajan takaa Ruotsista.”
”Tilanteeseen vaikuttaa vanhojen sellutehtaiden puunkäyttö. Osa tehtaista voi edelleen tehostaa tuotantoa ja joku pienempi laitos voidaan sulkea.”
Korhonen muistuttaa, että massatuotannon lisääminen edellyttää myös sahauksen lisäystä hakkuumahdollisuuksien mukaisesti. Sieltä tulee sivuvirtaa massateollisuuden käyttöön.
”Sahaus on elpynyt. Tukin käyttö jää silti hakkuumahdollisuuksia vähäisemmäksi.”
Edellä kuvatut laskelmat tarkentuvat lokakuussa, kun Luke julkistaa uudet tulokset, joissa on otettu huomioon 2010-luvun hakkuusäästöt.
Metsävarojen riittävyyteen vaikuttaa metsien hoito. Tähän asti tavoitteena on ollut metsävarojen kasvattaminen. Siksi puustoa on vuosikymmeniä hakattu kasvua vähemmän.
”Nyt esimerkiksi Kaakkois-Suomessa puusto on varttunutta eikä vanhasta säännöstä kiinnipitäminen ole enää järkevää.”
Varttuneet metsät ovat ohittaneet parhaan kasvunsa. Vaikka niitä hakattaisiin hetkellisesti kasvua enemmän, metsätalouden kestävyys ei ole uhattuna pitkällä aikavälillä. Hakkuusäästöjä on kerätty kymmeniä vuosia ja nuorissa metsissä kasvu taas kiihtyisi.
Puuhuollon ja hakkuutulojen varmistamiseksi etenkin ensiharvennukset pitäisi hoitaa ajallaan. Niillä on suuri vaikutus puuston järeytymiseen ja tuleviin hakkuisiin.
Monin paikoin ensiharvennukset pitäisi kaksinkertaistaa. Se kertoo ensiharvennuspuun huonosta menekistä.
”Osa ensiharvennuskohteista on sellaisia, joita ei kannata tehdä taloudellisesti. Ne ovat yleensä pienialaisia ja kaukana tiestä. Niiden taustalla on usein hoitamatta jäänyt taimikko”, Korhonen pohti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
