Metsäteollisuuden investoinnit 2022: Metsä Groupin suursaha käynnistyy Raumalla – UPM:n odotetaan päättävän miljardi euroa maksavan biojalostamon paikasta

Metsä Groupin suursaha Raumalla tarvitsee mäntytukkia 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kuvassa on sahalinja joulukuun alussa. Kuva: Elmeri Elo

Vuonna 2023 valmistuvan Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen jatkuu Kemissä. Investoinnin arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Kuva on otettu joulukuun ensimmäisellä viikolla. Kuva: Mitta Oy

Metsäteollisuuden investoinneista vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä käynnistyy Metsä Groupin suursaha Raumalla.

Noin 200 miljoonaa euroa maksanut sahalaitos on kaikkien aikojen suurin sahainvestointi Suomessa. Sen vuosituotanto on noin 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa ja tukin tarve 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen jatkuu Kemissä. Vuonna 2023 valmistuvan investoinnin arvo on noin 1,6 miljardia euroa.

Tehtaan kapasiteetti on havu- ja koivusellua yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia. Puuta se tarvitsee vuodessa 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas.

Stora Enson on määrä saada selvitys Oulun kartonkikoneesta valmiiksi ensi vuoden alkupuolella.

Yhtiö lopetti hienopaperin valmistuksen Oulussa kahdella koneella syyskuussa 2020.

Toinen koneista on jo muunnettu kraftlaineria eli aaltopahvin pintaosaa valmistavaksi kartonkikoneeksi. Muutos lisäsi havukuitupuun käyttöä Oulun tehtailla 0,5 miljoonaa kuutiometriä verrattuna siihen, mitä tarvittiin kahden hienopaperikoneen käydessä.

Jos nyt vielä kylmillään seisova hienopaperikone muunnetaan kartonkikoneeksi, puun käyttö lisääntyy. Kuinka paljon, se tiedetään vasta, kun selvitys on valmistunut.

UPM selvittää noin miljardi euroa maksavan biojalostamon rakentamista Kotkaan tai Rotterdamiin Hollantiin. Jalostamo olisi kapasiteetiltaan noin viisinkertainen verrattuna Lappeenrannassa jo toimivaan uusiutuvia liikenteen polttoaineita valmistavaan laitokseen.

Selvityksen on arvioitu valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.

EU:n uusimmat metsiä ja ilmastonmuutosta koskevat linjaukset ovat tuoneet esiin lisää tekijöitä, joita yhtiön pitää ottaa huomioon investointia pohdittaessa.

UPM on ollut niukkasanainen jalostamon raaka-ainepohjasta, mutta on viestinyt, että raaka-aineena käytettäisiin puuta eri muodoissa sekä mahdollisesti öljykasveja ja ei-fossiilisia jäteöljyjä ja rasvoja.

Vuoden 2022 jälkipuoliskolla valmistuu Uruguayhin, lähelle Paso de los Torosin kaupunkia, UPM:n sellujätti, joka maksaa 2,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Uuden tehtaan kapasiteetti on peräti 2,1 miljoonaa tonnia eukalyptussellua vuodessa, mikä nostaa UPM:n koko sellukapasiteetin 5,8 miljoonaan tonniin. Samalla yhtiön sellun tuotannon määrä Uruguayssa kasvaa suuremmaksi yhtiön Suomen tehtaiden.

Paso de los Torosin tehtaan lisäksi UPM:llä toimii Uruguayn Fray Bentosissa 1,3 miljoonan tonnin eukalyptussellutehdas.

Suomessa yhtiö tekee sellua vuosittain kolmella tehtaalla, joiden kapasiteetti on yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia. Tehtaat sijaitsevat Pietarsaaressa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Saksassa Leunan kaupungissa on määrä käynnistyä ensi vuoden lopulla UPM:n tehdas, joka valmistaa uuden sukupolven biokemikaaleja paikallisesta pyökistä.

Investointi maksaa 550 miljoonaa euroa ja yhtiö kuvaa sitä merkittäväksi virstanpylvääksi strategisessa muutoksessa. Biokemikaalien kaupallistamisessa UPM harppasi eteenpäin, kun se solmi yhteistyösopimuksen puupohjaisten PET-pullojen valmistuksesta Coca-Colan kanssa.

Suomessa vireillä olleista sellutehdashankkeista kahta viedään eteenpäin ainakin ympäristölupien oikeuskäsittelyssä.

Kuopioon maailman suurinta havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp ilmoitti viime toukokuussa vaativansa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kielteisen ympäristölupapäätöksen purkua. KHO:n päätöstä asiasta odotetaan lähiaikoina.

Finnpulpista 11,5 prosenttia omistava MTK omistaa Viestimedia Oy:n, joka on Maaseudun Tulevaisuuden kustantaja.

Kemijärvelle sellutehdasta suunnittelevan Boreal Biorefin tai sittemmin Vataset Teollisuus Oy:n ympäristöluvasta jätetyt valitukset ovat KHO:n käsittelyssä ja ratkaisu tullee ensi kevään kuluessa.

Kemijärvellä hanke ei muuten ole edennyt, koska hankkeen omistajat ovat ajautuneet ilmiriitoihin.

Lue lisää:

Sahayritykset uskaltavat taas investoida – suomalainen sahateollisuus harppoo nyt kiinni kilpailijoiden etumatkaa