Metsästysmuseon vanhojen joulukorttien kokoelma yllättää: Tontut ratsastavat hirvellä

Joulukorteissa tutut aihepiirit ja kuva-aiheet pitävät pintansa vaikka maailma on muuttunut reilussa sadassa vuodessa. Kuva: Finna.fi

Suomen Metsästysmuseon arkistoon on kertynyt vuosikymmenten aikana nippu joulukortteja, joista kokoelmatietokantaan on päätynyt 299 kappaletta. Museon vanhimmat kortit ovat 1900-luvun taitteesta.

Joulukorttien historia juontaa Saksaan. Suomen vanhin joulukortti on tiettävästi vuodelta 1871.

Yksi yleisimmistä kokoelman joulukorteissa esiintyvistä eläimistä on hirvi. Muutamassa kortissa ratsastetaan hirvellä, mutta useimmissa joulukorteissa hirvi on maastossa joko yksin tai muiden metsän eläinten kanssa. Toisin kuin poro, hirvi ei yleensä vedä rekeä perässään.

Muita joulukorteissa usein esiintyviä eläimiä ovat kettu, karhu, jänis sekä monenlaiset linnut. Korteissa metsäneläimet ovat usein kokoontuneet riistaruokintapaikalle aterioimaan yhdessä.

Metsäneläimet, tontut ja talvimaisemat ovat pitäneet pintansa joulukorttien kuvituksissa vuosikymmenestä toiseen. Museon uutisen mukaan metsästysteemoja näkyi suomalaisissa joulukorteissa vielä 1900-luvan taitteessa, mutta ei juurikaan enää sen jälkeen. Sen sijaan kaloja pilkkiviä tonttuja näkyy vielä tuoreemmissakin joulukorteissa.

Metsästysmuseon kokoelmissa joulukorttien taiteilijoina ovat muun muassa Marja-Liisa Pitkäranta, Victor Westerholm, Wilho Sjöström, Viking Nyström, Virpi Pekkala, Osmo Omenamäki, Rudolf Koivu ja Jouko Kytömaa.