Tutkimus: Kangasmetsissä hiiltä varastoituu maahan enemmän kuin runkopuuhun – metsämaan osuus hiilivarastona merkittävä

Suurin hiilimäärä löytyi puiden rungoista, mutta lähes yhtä paljon sitä oli kivennäismaassa. Myös humuskerrokseen taltioituu merkittävä määrä hiiltä. Kuva: Sari Gustafsson

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin kangasmetsien hiilivaraston määrää ja jakautumista metsäekosysteemin eri osiin sekä maanpinnan ylä- että alapuolella.

Suurin hiilimäärä, keskimäärin 30 prosenttia kangasmetsien hiilestä, oli puiden rungossa. Runkopuun ohella maaperän osuus hiilen pitkäaikaisena varastona oli merkittävä. Metsäekosysteemien hiilivarastosta keskimäärin 28 prosenttia oli kivennäismaassa ja pienempi osuus humuskerroksessa, noin 13 prosenttia.

”Humuskerroksen alaisen kivennäismaan hiilivarastoon ja sen kehityksen seuraamiseen tulee jatkossa erityisesti panostaa”, Luken erikoistutkija Antti-Jussi Lindroos korostaa tiedotteessa.

Tietoa metsäekosysteemin hiilivarastoista tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa metsänkäsittelyn vaikutuksia metsien hiilensidontakapasiteettiin sekä metsiköiden hiilivarastojen muutoksia simuloivien mallien pätevyyteen.

Tutkimuksessa oli mukana seitsemän männikköä ja kahdeksan kuusikkoa. Valtaosa havaintoaloista sijaitsi talousmetsissä. Metsiköt olivat 55–200-vuotiaita ja vastasivat runkotilavuudeltaan uudistuskypsien metsien keskimääräisiä runkotilavuuksia.

Havaintoalat sijaitsivat pohjoisimmasta Lapista Etelä-Suomeen saakka. Metsäekosysteemin hiilivarasto oli pienin Pohjois-Lapin männikössä, 81 tonnia hehtaarilla. Suurin hiilivarasto mitattiin eteläsuomalaisessa runsaspuustoisessa kuusikossa, 260 tonnia hehtaarilla.

Monien biomassaositteiden hiilivarastot olivat etelässä suurempia kuin pohjoisessa. Poikkeuksena oli, että hienojuuristoon ja aluskasvillisuuteen varastoitunut hiilimäärä oli pohjoisessa etelää suurempi.

”Pohjoisen karuissa oloissa puiden ravinnekilpailu on ankarampaa kuin kilpailu valosta. Siksi kasvillisuus investoi juuriin enemmän kuin Etelä-Suomessa riittävän ravinteiden ja vedensaannin turvaamiseksi”, kertoo johtava tutkija Päivi Merilä Lukesta.

Tutkimus tehtiin osana maaperätiedon kehittämisen hanketta, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ilmastotoimiin.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Ecosystems -lehdessä: Carbon stocks and transfers in coniferous boreal forests along a latitudinal gradient.