Energiapuun paalaus tuo kilpailukykyä koko ketjulle

Fixteri-paalain katkoo ja paketoi pienpuun 2,6 metriä pitkäksi ja halkaisijaltaan noin 75-senttiseksi paaliksi. Ennen maahan pudottamistakone punnitsee paalin. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

JYVÄSKYLÄ (MT)

Paalausmenetelmä on kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto energiapuun korjuuseen nuorista metsistä. Tähän tulokseen on tullut Pöyry-yhtiö.

Pöyryn mukaan jyväskyläläisen Fixterin menetelmällä suurin kilpailuetu saavutetaan pienipuustoisissa kohteissa käyttöpaikkamurskaukseen ja terminaalihaketukseen perustuvissa toimitusketjuissa.

Nykyisen neljännen sukupolven Fixterin tuottavuus ja korjuun yksikkökustannukset ovat merkittävästi edellistä konetyyppiä paremmat. Kehitys epäilemättä myös jatkuu.

Vuonna 2003 perustetun Fixteri Oy:n pienpuupaalaimella varustettu metsätraktori maksaa tällä hetkellä noin puoli miljoonaa euroa.

Hinta on ainakin sata tuhatta euroa kalliimpi kuin tyypillisen harvennusmoton hinta.

Pöyryn mukaan korkeampi hankintahinta voi rajoittaa korjuuyrittäjien halua investoida koneeseen, varsinkin jos yrittäjä on riippuvainen ulkopuolisesta toimeksiannosta.

Fixteri on kehitetty ja tarkoitettu pieniläpimittaisen kokopuun paalaukseen.

Tarvittaessa koneella onnistuu leimikosta myös ainespuun korjuu.

Pöyry vertaili Fixteri-paalien, karsitun rangan ja kokopuun toimituskustannuksia eri logistiikkaketjuissa. Hakkuukustannuksia laskettaessa on hyödynnetty Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuloksia.

Käyttöpaikkamurskauksessa Fixteri-paalien ero kokopuuhun ja karsittuun rankaan oli selvin kaikissa poistuman keskitilavuusluokissa. Kustannuksia on vertailtu 20, 40, 60 ja 80 kuutiodesimetrin poistumaluokissa.

Paalit päihittivät kustannuksissa kokopuun ja karsitun rangan myös terminaali- ja tienvarsihaketuksessa.

Fixteri Oy:n toimitusjohtajan Minna Lappalaisen mielestä Suomen on turha kadehtia esimerkiksi Norjan öljyvaroja.

Kahdessa puupaalissa on energiaa yhtä paljon kuin yhdessä 200 litran vetoisessa öljytynnyrissä.

Hehtaarilta korjataan keskimäärin 120 paalia, 60 tynnyrillistä energiaa.

Raaka-aineesta ei ole pulaa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan pienpuuta riittäisi korjattavaksi joka vuosi yli 10 miljoonaa mottia.

Nyt tuosta pienpuumäärästä korjataan vain kolmannes.

”Metsähakkeen tuomalla noin 275 miljoonalla eurolla voitaisiin voidella yhteiskunnan rattaita joka vuosi”, Lappalainen laskee.

Hän vertaa summaa hallituksen kaavailemaan vuoden 2015 lisäsopeutusarvioon 600 miljoonaan euroon.

Metsähakkeen korjuu nuorista metsistä parantaa samalla jäljelle jäävän puuston kasvu- ja hiilensitomiskykyä.

Paali on 2,6 metriä pitkä ja noin 75 senttiä paksu. Kokeissa sen on havaittu kuivuvan yllättävän hyvin. Erityisesti ristikkäin ladotut paalit saavuttavat peittämättöminäkin helposti 30 prosentin kosteuden.

Varastosta murskaus- ja käyttöpaikalle paalit on kätevintä kuljettaa umpilaidoin varustetuilla rekoilla.

Murskaimissa ja voimalaitoksilla paalien sidontaverkko voi joissain tapauksissa aiheuttaa häiriöitä.

Paalit murskautuvat tehokkaasti, Pöyryn selvitys toteaa.

Fixteri Oy työllistää tällä hetkellä kymmenen ihmistä. Koneita on valmistettu vasta alle kymmenen.

Lappalainen odottaa yhtiön liikevaihdon lähtevän nopeaan kasvuun.

Kehitystyöstä suuri osa on tehty, nyt on aika ryhtyä markkinoimaan koneita kotimaan lisäksi esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon.

Eukalyptuksen ja poppelin kasvualueilla on paljon mahdollisuuksia Fixteri-tekniikalle, Lappalainen uskoo.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF