Helvetinjärven kansallispuisto työllistää Vilppulan vankeja

Helvetinjärven kansallis­puiston rotkolaaksot ovat syntyneet 150–200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena. Kuva: Sanne Katainen

Vesi lentää kaaressa, kun luontovalvoja Erkki Piilola kaartaa moottorikelkalla Helvetin­kolun päivätuvalle.

Kuormassa on turvekuiviketta ja kuitupuuta Helvetinjärven kansallispuiston suosituinta taukopaikkaa varten.

Piilola ja puistomestari Henri Solismaa kulkevat talvisin päivittäin Iso Helvetinjärven jäätä pitkin. Tuvan ja grilli­katoksen huolto on pitkälti riippuvaista järven jäätymisestä.

”Tänne ei ilman jäätä tahdo päästä”, Solismaa sanoo.

Tämän päivän ohjelmassa on puupöllien pilkkomista hiihtolomaviikon vierailijoita varten. Tupia kansallispuistossa on kaksi, ja sen lisäksi useita tulentekopaikkoja.

Helvetinjärven kansallispuiston huoltotyöt työllistävät Metsähallituksen työntekijöiden lisäksi avovankeja. Kansallispuistossa työskentelee tällä hetkellä puuhuollon parissa kaksi Vilppulan avovankia.

Heidän panoksensa on merkittävä, ja Keski-Suomen puistot ovat hyvässä kunnossa.

”Heistä on suuri apu”, Solismaa kertoo.

Yhteensä sisä-Suomen luonnonpuistoissa ahkeroi ympäri vuoden 20 avovankia. Vangit työskentelevät neljänä päivänä viikossa noin kahdeksan tuntia päivässä. Työsuhde kestää usein muutamasta kuukaudesta vuoteen.

”Talvella tehdään puita ja kesäisin siivotaan tupia ja tulentekopaikkoja. Töiden tarkoitus on saada heidät totutettua työelämän rytmiin”, Piilola kertoo.

Kiinnostus luontomatkailuun on tuonut uutta yritystoimintaa kansallispuistoon. Kansallispuistossa oli vuonna 2015 yli 21 000 kävijää. Paikallistaloudelliset vaikutukset olivat 0,4 miljoonaa euroa.

”Yhteistyö matkailuyrittä­jien kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Kestävän luontomatkailun yhteistyösopimuksia on tehty noin 20 yrityksen kanssa”, puiston johtaja Tuula Peltonen kertoo.

Kesäaikaan vierailijoilla on mahdollisuus vuokrata kanootteja sekä talvisin lumikenkiä.

Koko Suomen tasolla kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna yli 2,8 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuoteen tuli seitsemän prosenttia. Viime vuoden käyntimäärä Helvetinjärvellä oli yli 22 000.

”Käyntimäärät erityisesti Kankimäessä ovat nousseet, joten alueen todellinen vierailija­määrä on oletettavasti suurempi, arviolta 30 000 henkeä vuodessa”, Peltonen selventää.

Puiston tunnetuin nähtävyys on Helvetinkolun rotko, jonne pääsee parhaiten Ruoveden kunnan omistamalta Kankimäen alueelta. Rotko on kapea, leveydeltään vain parimetrinen, joka laskee jyrkästi järven rantaan.

Paikan synkkä nimi tulee jylhästä kalliomaisemasta ja tummana soljuvasta järvestä.

Suomalaiset taiteilijat ja säveltäjät ovat saaneet inspiraation syvän ja kivikkoisen järven ja korkeiden kallioiden mystiikasta.

”Kivikkoisuus ja pirunpellot saatettiin puistoa perustettaessa yhdistää helvettiin”, Solismaa uskoo.

Merkittyjä polkuja on puistossa vain muutama. Suosituin päiväreitti on Kankimäen ja Helvetinkolun välinen neljän kilometrin rengasreitti.

Solismaan mukaan vierailijat toivovat usein monipuolisempaa reitistöä.

Korjausvelkaa on kertynyt puistoon kuitenkin sen verran, että suurempia investointeja varten tarvittaisiin hanke­rahoitusta.

”Rahoitus on tiukassa ja paljon korjattavaa olisi. Uudistamiskohteita täytyy priorisoida.”

Savu nousee päivätuvan savu­piipusta. Piilola ja Solismaa nauttivat eväät tuvan takan äärellä.

Tämä viikko menee vielä samoissa maisemissa ennen kuin matka jatkuu seuraavalle huolettavalle kohteelle.

”Seuraavaksi olisi huollettavana muutamia muita tulen­tekopaikkoja”, Piilola kertoo.