Tutkija hirven vasomisesta: Nuoret hirvet eivät aina osaa löytää parasta mahdollista vasomispaikkaa

Useimmiten hirvi vasoo kerralla joko yksi tai kaksi vasaa. Kuva: Rami Marjamäki

MT kertoi maanantaina tapauksesta, jossa luontokuvaaja pääsi todistamaan hirven vasomista näköetäisyydeltä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jyrki Pusenius huomauttaa, ettei hirvi ensisijaisesti halua vasoa näkyvissä.

"Kyllä se mieluummin suojaisiin paikkoihin vasoo. Tietysti, jos se vasa on tuloillaan, on se sitten vasottava siihen", hän sanoo.

Puseniuksen mukaan nuoret hirvet eivät välttämättä osaa löytää parasta mahdollista vasomispaikkaa. Niinpä ne saattavat vasoa osittain näkyvillä. Hirvet pyrkivät tutkijan mukaan kuitenkin aina jonkinlaiseen suojaan.

Useimmiten hirvi vasoo kerralla joko yksi tai kaksi vasaa. Kaksoset ovat hirvillä Puseniuksen mukaan melko yleisiä. Hirvet alkavat vasoa kaksosia noin kolmesta tai neljästä ikävuodesta lähtien. Kolmoset taas ovat hirvillä hyvin harvinaisia.

Erikoistutkija arvioi, että hirvien vasatilanne näyttää tällä hetkellä viime vuotta paremmalta. Hän korostaa, että selviävien vasojen määrää on kuitenkin vaikea ennustaa.

Viime vuonna vasojen määrää verotti vasomisajan kylmä sää esimerkiksi Itä-Suomessa. Nyt sen sijaan vasomisaikaan on ollut varsin lämmintä. Lämmin sää parantaa Puseniuksen mukaan vasojen selviämismahdollisuuksia niiden elämän alkutaipaleella.

Toisaalta lämpö luo myös uhkakuvan. Jos kasvit nimittäin kasvavat lämmön takia kovalla vauhdilla, jää niiden niin sanottu nuoruusaika melko lyhyeksi. Uhkakuva kasvin lyhyestä nuoruusajasta muodostuu siksi, että hirven vasojen parasta ravintoa ovat juuri nuoret kasvit. Se, saavatko vasat syödäkseen parasta mahdollista ravintoa, vaikuttaa tutkijan mukaan niiden kasvuun, mutta selviämiseen sillä ei ole luultavasti vaikutusta.

Lue lisää:

Virolahtelainen luontokuvaaja vangitsi ikimuistoisen tapahtuman: "Rupesin jo miettimään, että toivottavasti kamerasta ei lopu akku"