Valitukset eivät enää estä susijahtia, mutta helppoa saalista ei ole luvassa
Jos maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa kiintiöesitykset, susijahdit voivat alkaa jo tammikuussa. Esityksestä ei ole mahdollista valittaa, kuten aiemmin suden pyyntiluvista, mutta helppoa jahdista ei tule.
Suden metsästys on hankalaa, jos lunta ei ole. Kuva: Leena KangasSuomen riistakeskus julkaisi alkuviikosta ministeriön pyynnöstä tekemänsä esityksen suden kiintiömetsästyksen järjestämisestä. Riistakeskus ehdottaa esityksessä 16 kiintiöaluetta, joista suurin osa sijaitsee Lounais-Suomessa.
Riistakeskuksen ehdotuksen ytimessä on se, että tällä kertaa pyritään poistamaan pääasiassa kokonaisia laumoja, ei yksittäisiä eläimiä. Tehtävä ei tule olemaan helppo – ainakaan jos maa pysyy lumettomana. Koko lauman kaataminen vaatii paljon suunnittelua ja tiedustelua laumojen liikkeistä.
”Aiemmin metsästys kohdennettiin yksittäisiin susiin, kokemukset siitä olivat huonoja. Samanlaista laumojen poistamiseen perustuvaa mallia on käytetty Ruotsissa vuosia”, riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen selittää päätöksen taustaa.
Suden rauhoitusajaksi esitetään helmikuun 11. päivän ja marraskuun 30. päivän välistä aikaa. Suden kiintiömetsästys olisi siten mahdollista vuosittain 1.12.–10.2. Ainakin tällä hetkellä metsästäjien keskuudessa on vielä paljon epäuskoa siitä, toteutuuko jahti ylipäätään vielä tammikuun alussa.
Erosen mukaan valituksiin sudenmetsästys ei tällä kertaa tyssää, sillä kyse ei ole myönnetystä luvasta vaan asetuksesta, jolla kiintiömetsästys määritellään. Asetuksessa mainitut kiintiöt ja yksilömäärät eivät ole valituskelpoisia.
Suomessa ollaan nyt monella tapaa uuden asian edessä. Suden metsästystä toteutetaan pitkän tauon jälkeen, joten kokemusta susijahdista on harvalla. Jahtiin soveltuvia koiriakaan ei löydy montaa.
Suuressa vastuussa metsästyksen toteuttamisesta tulevat olemaan kiintiöalueilla toimivat metsästyksen johtajat, jotka tulevat saamaan joulukuun aikana erillisen koulutuksen tehtävänsä hoitoon. Yksi metsästysseurojen ensimmäisistä tehtävistä on varmistaa, että susi ylipäätään kuuluu metsästysvuokrasopimuksessa mainittuihin lajeihin, joita seuralla on oikeus metsästää.
”Maanomistaja voi kieltää alueellaan metsästyksen tietyn lajin osalta. Jos sudenmetsästystä ei ole sallittu vuokrasopimuksessa, silloin sitä ei tarvitse erikseen kieltää”, Eronen toteaa.
”Maanomistaja voi kieltää alueellaan metsästyksen tietyn lajin osalta.”
Metsästyksestä on tarkoitus tulla jatkuva hallintatapa susikannalle. Kiintiömetsästyksellä halutaan ehkäistä sosioekonomisia haittoja ja toteuttaa pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja hallittua kannanhoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaikkiin reviireihin voida koskea, jotta kanta säilyy suotuisan suojelun tasolla.
Monissa paikoissa ollaan nyt pettyneitä esitettyihin kiintiöalueisiin. Tulee kuitenkin muistaa, että nyt asetettu kiintiö koskee vain ensi vuoden metsästystä. Susikantaa ja sen kehitystä seurataan vuosittain. Joka vuosi katsotaan erikseen, millaiset edellytykset kunakin vuonna toteutettavalle kiintiömetsästykselle on.
Alueiden valintaan on käytetty havainto- ja vahinkotietoja, joita on tullut poliisille ja riistakeskukselle. Nyt onkin aika kerätä aktiivisesti ulostenäytteitä ja varmistaa, että kaikki havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
