UPM:n johtaja varoittaa: ”Jos kantohintojen tarkkailu passivoi liiaksi, voi se tulla metsänomistajalle kalliiksi tulevaisuudessa”

UPM:n yksityismetsäkaupan johtajan Janne Kiiliäisen mukaan suomalaiselle laadukkaalle puulle on kysyntää, mutta puun kantohinta ei kuitenkaan ole immuuni lopputuotemarkkinoille. Kuva: Jaana Kankaanpää

Onko suomalaiselle puulle kysyntää? Miksi puun hinta laskee? Mitä globaalilla lopputuotemarkkinalla tapahtuu? Puumarkkina ja siinä tapahtuvat muutokset ovat monisyinen kokonaisuus, joka perustuu ainakin seuraaville tosiasioille.

Globaali puupohjaisten lopputuotteiden kysyntä ohjaa metsäteollisuuden toimintaa. Meillä ei Suomessa ole kansallisella tasolla riittävää kykyä vaikuttaa lopputuotemarkkinoiden hintatasoon, vaan me elämme sen ehdoilla. Lopputuotemarkkina ja puun kantohinta eivät perinteisesti ole kuitenkaan kulkeneet täysin käsi kädessä, vaan kantohinnat ovat reagoineet lopputuotemarkkinoiden hintojen muutokseen loivemmin.

Suomalaiselle puulle on kysyntää, koska se on laadukasta. Puun kantohinta ei kuitenkaan ole immuuni lopputuotemarkkinoille. Kun lopputuotteiden hinnat ovat alhaalla ja raaka-aineen hinta puolestaan hyvin korkealla, seuraa siitä väistämättä kestämätön tilanne suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle.

Kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden heikentyessä usein myös puun kysyntä vähenee ja samalla sen hinta laskee. Tällainen puumarkkinan hintajousto on tärkeää puuta jalostavalle teollisuudelle ja metsänomistajan puukaupoille myös tulevaisuudessa.

Metsäteollisuuden ja -talouden työllistävyys, metsänomistajien tulot, Suomen vientitulot sekä vastuullisesti kasvatetut hiilinielut olisivat vaarassa, mikäli hakkuut ja tuotanto siirtyisivät huonontuneen kilpailukyvyn takia mahdollisesti heikomman seurannan ja kestävyysstandardien maihin. Puumarkkinan hintajoustoa molempiin suuntiin tarvitaan, jotta elinvoimainen teollisuus varmistaa puun kysynnän myös tulevina vuosikymmeninä.

Oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet takaavat metsän kasvun, jolloin niin hiilinielut kuin tulevat tuototkin saadaan maksimoitua. Esimerkiksi jos harvennushakkuuta ei tehdä ajallaan, hiipuu metsän kasvu merkittävästi ja samalla myös tulevaisuuden tuotot.

Jokainen metsä on erilainen, joten sen hoitotoimenpiteitä ei tulisi ohjata kantohintojen perusteella.

Mikäli metsässäsi on nyt harvennushakkuun aika, kannattaa se toteuttaa. Myös korkotaso on nyt totuttua korkeammalla, mikä kannustaa tekemään hakkuutoimenpiteet ajallaan, jotta rahan saa tuottamaan.

Jos kantohintojen tarkkailu passivoi liiaksi metsätaloutta, voi se tulla metsänomistajalle kalliiksi tulevaisuudessa. Hakkuupäätöksen ei pidä perustua sen hetken hintaan, vaan metsänhoidolliseen tarpeeseen.

Metsänomistaminen on maratonlaji, ja useimmat metsänomistajat ajattelevatkin metsänkasvatusta ylisukupolvisesti. Tämä mahdollistaa metsänomistajalle suunnitelmallisen metsänhoidon oikeaan aikaan riippumatta suhdanteista. On moninkertaisesti kalliimpaa jättää metsät käsittelemättä tai viivyttää hakkuita yrittämällä saada puusta mahdollisimman hyvä hinta syklisessä puumarkkinassa.

Puun hinta ei ole nollasummapeli. Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden ja työllisyyden keskeisiä tukijalkoja, ja metsäteollisuuden osuus on Suomen tavaraviennistä noin 20 prosenttia. Myös metsänomistajien tasaiset bruttokantorahatulot luovat kulutus- ja investointimahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä. Kilpailukykyinen metsäala on nykyisessä taloustilanteessa elinehto suomalaiselle yhteiskunnalle.

Jotta metsäteollisuus ja nykyisen kaltainen kannattava metsänomistaminen säilyvät Suomessa, on raaka-aineemme oltava kilpailukykyinen muiltakin kuin laatuominaisuuksiltaan. Metsäteollisuus ja metsänomistaja istuvat samassa veneessä, kun haluamme saada suomalaisen puun globaaleille markkinoille ja metsämme kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Kilpailukyvyllämme on suora vaikutus moneen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen tekijään: työpaikkoihin, vienti- ja verotuloihin sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Puupohjaiset tuotteet puolestaan mahdollistavat meille fossiilisista raaka-aineista riippumattoman tulevaisuuden.

Me metsäammattilaiset haluamme auttaa metsänomistajia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa ja tuottavassa metsätaloudessa. Kannattava metsäteollisuus on paras tae suomalaisen puun kysynnälle tulevaisuudessa.

Ilman metsien vastuullista käyttöä, aktiivista metsänomistamista ja kilpailukykyistä metsäteollisuutta menetämme paljon muutakin kuin kestävän raaka-aineen.

Janne Kiiliäinen

johtaja, yksityispuukauppa

UPM Metsä