Kantojen nosto on vähentynyt

Kantojen nosto hakkuuaukeilta on vähentynyt vuosia kestäneen kasvun jälkeen.

Muutoksen suuruutta on vaikea arvioida, sillä kannonnostoalaa ei tilastoida. Kannoista saadun metsähakkeen määrä sen sijaan tiedetään. Kantomursketta poltettiin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan viime vuonna liki 1,2 miljoonaa kuutiota, mikä vastaa yli 20 000 hehtaarin kannonnostoalaa. Metsähakkeen kokonaiskäytöstä 13,7 prosenttia oli peräisin kannoista.

Kantoenergian määrä on kasvanut viime vuoteen saakka. Voimalaitoksissa poltettavat kannot on kuitenkin nostettu edellisvuosina, joten noston väheneminen ei vielä näy käyttötilastossa.

”Onhan se varmasti hiljentynyt. Täällä ei ole juuri enää muita ostajia kuin UPM. Heille ollaan vielä nostettu, työmaita on riittänyt”, kertoo metsäkoneyrittäjä Timo Nieminen ATT-Forestista. Yritys tekee eri metsäkonetöitä Kanta-Hämeen alueella.

Niemistä kannonnoston hiipuminen ei juuri haittaa. Kesäisin kaivinkoneelle on tarjolla myös maanmuokkausta. Kannonnostotyömaiden kannattavuus urakoitsijalle vaihtelee huomattavasti muun muassa maalajin mukaan.

”Se on raskasta hommaa kaivinkoneelle, helpompiakin töitä on.”

Stora Enso lopetti kantojen noston kokonaan keväällä. Toiminta on hiipunut jo parin-kolmen vuoden ajan, kertoo ostojohtaja Esa Ojala.

Syynä ovat ”toimitusketjun haasteet”. Kantomurskeen sisältämät kivet ja maa-ainekset aiheuttavat ongelmia, mikä on saanut voimalaitoksia vetäytymään polttoaineen käytöstä.

”Nykyään on enää hyvin vähän käyttöpaikkoja, minne se kelpaa.”

Stora Enso on nostanut suhteellisen vähän kantoja, vuosittain joitakin kymmeniä tuhansia kuutioita.

Merkittävin kantoenergian hyödyntäjä on UPM. Yhtiö jatkaa edelleen kantojen nostoa ja polttamista. Määrät ovat kuitenkin vähentyneet, vahvistaa metsäasioista vastaava sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala.

”Huippumääristä ollaan tultu suunnitellusti alas, vähennys on merkittävä.”

Rajala näkee useita syitä kantojen noston vähenemisen taustalla.

Kivihiili on kasvattanut kilpailukykyään kaikkeen puuenergiaan nähden, osin siis myös kantoenergian kustannuksella. Toiseksi UPM on hakenut säästöjä kantoenergian logistiikasta.

Kantoja hankitaan aikaisempaa suppeammalta alueelta käyttöpaikkojen ympäriltä. Kannattava kuljetusetäisyys on todettu alhaisemmaksi kuin metsäenergialla keskimäärin.

UPM toimittaa kantoja pääosin omille voimalaitoksilleen Kuusankoskelle, Jämsänkoskelle ja Kaipolaan, Valkeakoskelle, Raumalle ja Lappeenrantaan. Muille toimijoille lajia menee ”jossain määrin”.

”Nyt ollaan keskitytty laitoksiin, jonne kantoja voidaan toimittaa suunnitellusti. Silloin aikataulut sekä kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa.”

Laskusta huolimatta UPM ei ole luopumassa kannoista.

”Kysymys on kuitenkin merkittävästä energialähteestä. Määrää on sopeutettu mutta toivomme, että hallittu taso pystytään säilyttämään.”

Kantoenergian korvaaminen muulla metsäenergialla pidentäisi Rajalan mukaan kuljetusetäisyyksiä, nostaisi kuljetuskustannuksia ja kasvattaisi hiilijalanjälkeä.

Kantojen noston ekologista kestävyyttä on kyseenalaistettu julkisessa keskustelussa. Ympäristöjärjestö WWF on vaatinut kantojen noston lopettamista kokonaan. Arvostelun taustalla on pelko ravinteiden valumisesta ja monimuotoisuuden vähenemisestä, koska kantojen mukana metsästä häviää paljon lahopuuta.

Kantojen polttamisen ilmastohyötyä voidaan pitää vähäisenä lyhyellä aikavälillä, koska maahan jätettynä kantojen sisältämä hiili vapautuisi hiljalleen vasta kymmenien vuosien aikana. Poltettuna kantojen hiili vapautuu saman tien ilmakehää lämmittämään.

Kantojen nosto on kuitenkin edelleen metsäsertifioinnissa hyväksyttyä. Myöskään EU:n suunnalta rajoituksia ei ole luvassa, sillä EU-komissio päätti luopua kestävyyskriteerien laadinnasta kiinteille biomassoille.

Metla on tutkinut kantojen noston vaikutuksia yhteistyössä UPM:n kanssa. Tutkimuksen avulla kantojen nostoa on suunnattu alueille, joilla se on kestävää, Rajala kertoo.

”Vesiensuojelu on ollut suurin kritiikin kohde. Niinpä kiinnitämme erityistä huomiota kohdevalintaan.”

Rinnemailta ja vesistöjen ääreltä kantoja ei nosteta, eikä liioin karuilta mailta. Tapion suositusten mukaan kolmannes kannoista jätetään joka kohteella maahan.

Vesiensuojelun lisäksi UPM ja Metla ovat seuranneet metsän uudistumista kannonnostoalueilla. Kantojen nosto paljastaa runsaasti kivennäismaata, mikä edistää lehtipuiden itämistä. Jos havupuun taimet istutetaan nopeasti, myöhemmin itävät lehtipuut eivät näyttäisi kuitenkaan haittaavan taimikonhoitoa.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF