Suurpedon tappamasta tuotantoeläimestä tuottaja saa kehnon korvauksen ja laskun raatokeräilystä, moittii emolehmätilan isäntä Kiteeltä
Koiravahinkojen korvausperusteet ovat erilaiset. Tuotantoeläimistä maksettava käypä arvo ei sisällä odotettuja tuottoja tai sijoitettuja kustannuksia.
Tuotantoeläinten korvausperusteena olevat käyvät arvot perustuvat MMM:n asetukseen. Samoja arvoja käytetään maatilan sukupolvenvaihdoksissa, kun kotieläimiä arvotetaan verottajan ohjeistuksen mukaan. Kuva: Tanja HeikkonenJos suurpeto tappaa kiteeläisen emolehmätilan isännän Ilkka Romppasen yli 2-vuotiaan 5 000 euron arvoiseksi arvioidun siitossonnin, Romppanen saa eläimestä 1 000 euron korvauksen.
Korvauksen ohella hän saa laskun Honkajoelta raatokeräilystä. Nautaeläimestä pitää maksaa 110,34 euroa, johon lisätään arvonlisävero.
"Tuotantoeläinten korvaamisessa käytettävät käyvät arvot eivät ole asianmukaiset, vaan niitä pitäisi ehdottomasti korottaa", sanoo Romppanen.
Käypä arvo ei sisällä eläimeltä odotettuja tuottoja eikä siihen sijoitettuja kustannuksia.
Romppanen osallistui keskiviikkona Joensuussa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmätilaisuuteen MTK:n edustajana. Tilaisuuden aiheena oli susikannan hoitosuunnitelman päivitys.
Muun muassa susien aiheuttamista kotieläin- ja koiravahingoista keskusteltiin omissa ryhmissään.
Kennelliiton onnistunut vaikuttamistyö sai kiitosta, sillä tuotantoeläimistä poiketen koiravahinkojen korvausperusteet ovat erilaiset. Niissä huomioidaan esimerkiksi koiran koemenestys.
"Olen aiemminkin yrittänyt saada keskustelua ja muutosta aikaiseksi tuotantoeläinten käypiin arvoihin", Romppanen kertoi.
"Luku- tai euromääräisesti nautavahinkoja ei ole paljon. Tuotantoeläimistä eniten korvataan lammasvahinkoja. Olisi vähintään kohtuullista, että vahingot korvattaisiin oikeudenmukaisesti."
Esimerkiksi alle vuoden ikäisen teuraskaritsan käypä arvo on 153 euroa, siitosuuhen 431 euroa ja lypsylehmän 760 euroa.
Käyvät arvot perustuvat MMM:n asetukseen. Samoja arvoja käytetään maatilan sukupolvenvaihdoksissa, kun kotieläimiä arvotetaan verottajan ohjeistuksen mukaan.
"Tuntuu keinotekoiselta ja ontuvalta selitykseltä perustella suurpetokorvausten pienuutta sillä, että samoja arvoja käytetään sukupolvenvaihdoksessa kotieläinten arvotuksessa", Romppanen moittii.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
