Peuratuhot taimitarhoilla ja puutarhoissa ovat paikoitellen totaaliset – "Yritystoiminnan pyörittäminen on miltei mahdotonta”

Peurat aiheuttavat tuhoa taimitarhoilla ja puutarhoissa. Kuvan peura loikki kuvaajaa karkuun Vesilahdella lokakuussa 2020. Kuva: Sirpa Jyske

Viime vuosina voimakkaasti kasvanut peurakanta aiheuttaa tuhoja puutarhoissa ja taimitarhoilla. Talven aikana jopa kokonaisia tuija-aitoja on syöty kuoliaaksi.

Koski Tl:ssä sijaitsevan Hongiston taimiston marjakuusten myynti loppui peurojen vierailuun. Vuosien kasvatustyön tulos hupeni peurojen suuhun muutamassa päivässä.

”Tilanne on katastrofaalinen ja yritystoiminnan pyörittäminen tälläisessä ympäristössä on miltei mahdotonta” kuvailee Hongiston taimiston yrittäjä Timo Saarimaa tilannetta.

Ensimmäisiä peuratuhoja Saarimaa kertoo yli 30 vuotisella yrittäjäurallaan kohdanneensa noin kymmenen vuotta sitten, mutta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet lohduttomia.

Peurat syövät kasvatuksessa olevia taimia ja samaan aikaan asiakkaat kieltäytyvät ostamasta jäljelle jääneitä taimia, koska tietävät niiden maistuvan peuroille, Saarimaa kuvaa pattitilannettaan.

Porissa toimintaa harjoittavan Taimimoision yrittäjä Marja Suomalainen kertoo asiakkaiden piha-alueilla vierailevien peurojen syövän jopa kokonaisia tuija-aitoja sekä kaivavan pionien juuria maasta. Taimimoisio on keskittynyt perennoihin, joihin peuratuhoja ei ole kasvatusvaiheessa tullut.

Etelä-Pohjanmaan Karijoella sijaitsevalla Harjunpään taimistolla ei ole omakohtaista kokemusta peuratuhoista, mutta riski tiedostetaan.

”Läheisillä pelloilla näkyy peuroja, mutta taimitarhalla oleilevat koirat pitävät ilmeisesti peurat loitolla taimista”, Yrittäjä Heidi Eriksson kertoo.

Puutarhataimien lisäksi peurat aiheuttavat tuhoja myös havupuutaimistoissa, mutta niiden kasvatuskentät ovat usein suojattu aidoilla tai muilla kulkuesteillä.

Taimitarhayrittäjät kertovat harmissaan, että aikaisemmin rauhaan jääneet kasvit ovat myös alkaneet maistua peuroille, joten puutarhan suunnittelu peuratihentymän alueelle on haastavaa.

Peurakannan runsas kasvaminen Varsinais-Suomen alueella on lisännyt levittäytyneisyyttä muualle maahan. Peurat aiheuttavat tuhojen myötä harmaita hiuksia maanviljelijöiden lisäksi myös muille ihmisille ja yrittäjille.

Helmikuun puolivälissä päättyneen metsästyskauden aikana saaliiksi saatiin 74 000 valkohäntäpeuraa, joka on noin 70 prosenttia myönnetyistä luvista. Kokonaissaaliista 95 prosenttia kertyi Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilta, kertoo Suomen riistakeskus.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2021–2022 noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla (82 %) valkohäntäpeurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista.

Edit. Otsikkoa muutettu 16.6.2022 klo 9.10.