Metsien ja maankäytön hiilinieluihin saatiin sopu – nielutavoite säilyy maltillisena
Maankäyttösektorin hiilinielutavoite pysyy ennallaan. Aiemmin keväällä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ehdotti tavoitteen nostamista 50 miljoonalla tonnilla, mutta se ei mennyt parlamentissa läpi.
Laki metsien ja maankäytön hiilinieluasetuksesta on lähes valmis. Kuva: Sanne KatainenEU:n hiilinieluasetuksessa saavutettiin sopu torstaina. EU-alueen hiilinielutavoite on 310 miljoonaa tonnia, josta Suomelle lankeaa 17,8 miljoonan tonnin osuus. Tavoite tarkoittaa noin 15 prosentin kasvua EU-alueen nykyisistä hiilinieluista.
Asetuksen tavoite on parantaa EU-alueen maankäyttösektorin hiilinieluja ja tehdä EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Suomen osuus hiilinieluista ei ole EU:n kärkipäässä. Suurimmat vaatimukset kohdistuvat Ruotsiin, jossa maankäyttösektorin pitäisi sitoa hiiltä yli 47 miljoonaa tonnia.
EU-maiden pitää varmistaa, että vuosina 2021–2025 maankäyttösektorin päästöt eivät ylitä ilmakehästä poistetun hiilen määrää. Suomessa maankäyttösektorin päästöt olivat vuonna 2021 hieman nieluja suuremmat.
Alun perin EU:n vihreän siirtymän mukainen tavoite oli vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellä tavoitteella määrä kasvaa 57 prosenttiin.
Jäsenmaat ovat velvoitettuja tekemaan toimia, jos niille asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jos vuosien 2026–2029 tavoitteet jäävät saavuttamatta, vajaaksi jäänyt hiilinieluosuus siirretään vuoden 2030 tavoitteeseen 108-prosenttisena.
Se tarkoittaa, että jos vuosien 2026–2029 hiilinielutavoitteesta jää puuttumaan miljoona tonnia, vuoden 2030 tavoite kasvaa 1,08 miljoonalla tonnilla. Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi hiilinielutavoitteen kasvua 18,8 miljoonaan tonniin.
”EU:n nielut ovat olleet kasvussa viimeisen vuosikymmenen ajan. Tänään olemme sopineet tärkeästä lainsäädännöstä, jolla varmistetaan, että maankäyttösektori tekee osuutensa ilmastokriisin taklaamisessa”, asetuksen raportööri Ville Niinistö (vihr.) sanoo Euroopan parlamentin tiedotteessa.
”Meillä on nyt kunnianhimoisempi tavoite ja takeet, kuten parempaa dataa ja tiukemmat raportointivaatimukset, enemmän läpinäkyvyyttä sekä katsaus vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäistä kertää lainsäädäntö huomioi biodiversiteetin ja ilmastokriisin yhdessä ja jäsenmaiden tulee myös huomioida ei merkittävää haittaa -periaate.”
Seuraavaksi parlamentin ja jäsenmaiden pitää vielä virallisesti hyväksyä sopimus, jotta uusi laki voi astua voimaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
