Metsävienti vetää hyvin,puuta korjataan ennätystahdilla

Sellun, kartongin ja sahatavaran hyvä kysyntä pitää puun korjuun ennätystasolla myös ensi vuonna. Kuvan kone hakkaa kuusitukkia Raunion sahalle. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

PTT:n mukaan metsäteollisuuden näkymät ovat kohtuullisen myönteiset. Vaikka paperin kysyntä laskee vääjäämättä, vientitulot kasvavat, sillä sellu, kartonki ja sahatavara käyvät aiempaa paremmin kaupaksi.

Yksityismetsien hakkuut nousivat viime vuonna lähes viidenneksen. Se nosti puun korjuun korkeammalle kuin kymmeniin vuosiin.

”Tänä vuonna hakkuut pysyvät vuosituhannen ennätystasolla. Veturina toimivat tukin hakkuut, jotka lisäävät myös kuitupuun saantoa”, kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne.

Yksityismetsissä metsänhoitoyhdistysten toimeksiannot ovat siirtäneet painopistettä pystykaupoista hankintahakkuisiin. Hankintakaupoista kertyi tammi-elokuussa noin kolmanneksen viimevuotista enemmän puuta.

Puukauppa kävi alkuvuonna kaikkineen kiivaasti. Syksyä kohti epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt, joten puukaupan tahti on tasaantunut.

Hornen mukaan kantohinnat ovat käyttäytyneet poikkeuksellisen tasaisesti tänä vuonna. Hinta on vaihdellut suurimmillaankin vain muutamia euroja.

”Tasaisena pysyvä kantohinta edistää puukauppaa. Kauppa käy, kun hintaodotukset eivät jarruta myyntipäätöksiä.”

PTT odottaa, että mäntytukin keskihinta nousee tänä vuonna aavistuksen ja kuusitukin niiaa vastaavasti hieman alaspäin. Kuitupuun keskihinta laskee parilla prosentilla, kuusella enemmän kuin männyllä.

Sahatavaran vientihintaan kohdistuu ensi vuonna paineita, mikä vaimentaa tukin hinnan nousua. Se jää 1–2 prosenttiin.

”Ensi vuoden lopulla valmistuu uutta sellukapasiteettia. Se parantaa kuitupuun kysyntää, mutta ei ehdi vielä heijastua kantohintoihin.”

PTT laskee, että metsäteollisuus tarvitsee vuonna 2017 noin 6 miljoonaa kuutiota lisää puuta kotimaasta, jos investoinnit toteutuvat. Se tarkoittaa kymmeneksen lisäystä hakkuisiin.

Laskelmien mukaan kotimaisen puun tarve lisääntyisi 62 miljoonaan kuutioon. Horne arvioi, että lisäys on mahdollinen toteuttaa. Puuntarjontaa on mahdollista kasvattaa metsänomistajia aktivoimalla ja pitämällä huolta metsien hoidosta.

”Metsänomistajien kannattaa huolehtia nuorten metsiensä hoidosta, vaikka siitä ei kantorahaa hirveästi kerry. Se on silti pitkällä tähtäyksellä kannattavaa”, muistuttaa toimitusjohtaja Pasi Holm.

Hornen mukaan Äänekoskelle suunniteltu biojalostamo saattaa täyteen vauhtiin päästessään pystyä maksamaan kuitupuusta nykyistä paremmin. Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Sellutehtaan kylkeen rakennettavien uusien tuotteiden tuotannon rakentaminen kannattavaksi vie aikaa.

Yksityismetsätalouden kannattavuus nousi viime vuonna selvästi, lähes neljänneksellä. Taustalla oli useampi lamavuosi, joten nousu palautti kannattavuuden aikaisemmalle tasolleen.

Kovat hakkuut ja hyvin käyvä puukauppa nostavat metsänomistajien kantorahat 1,67 miljardiin euroon tänä vuonna.

Hornen mukaan metsätalouden kannattavuus on heilahdellut puun hinnan mukaan rajusti. Nyt puukauppa käy tasaisesti, mikä tasaa myös kantorahatulojen vaihtelua.

Metsätalouden liiketulos nousee edelleen pari prosenttia tänä vuonna. Toisaalta kustannukset nousevat hehtaarikohtaisia kantorahatuloja enemmän, mikä nipistää osansa liiketuloksesta.

”Tänä vuonna rikotaan silti 100 euron raja hehtaarikohtaisessa liiketuloksessa ja ensi vuonna tulos kipuaa vielä 1–2 prosenttia korkeammalle”, ennustaa Horne.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF