Yrityskohtaisen tes-kierroksen kustannukset sahoille ja vaneritehtaille useita kymmeniä miljoonia euroja aiempaa suuremmat, Teollisuusliitto arvioi
Yrityskohtainen tie osoittautui liiton mukaan kalliiksi ja vaivalloiseksi verrattuna työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen.
Teollisuusliitto esittää, että yksi vaihtoehto saavuttaa yleissitovuus olisi neuvotella yksi yrityskohtainen sopimus, jota tarjottaisiin riittävän monelle yritykselle. Kuva: Pentti VänskäMekaanisessa metsäteollisuudessa eli muun muassa sahoilla ja vaneritehtailla palkoista ja työehdoista on sovittu ensimmäisen kerran yrityskohtaisesti. Viime syksynä käynnistynyt kierros on saatu nyt lähes päätökseen.
Aiemmin työehtosopimuksista (tes) neuvoteltiin valtakunnallisesti Metsäteollisuus ry:n ja työntekijäliittojen välillä.
Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto arvioi, että työnantajien kustannukset ovat olleet yrityskohtaisella kierroksella useita kymmeniä miljoonia euroja aiempaa suuremmat.
Kun Metsäteollisuus ry päätti irtautua työmarkkinatoiminnasta, työmarkkinatoiminnan kustannukset siirtyivät yritysten kannettavaksi.
Keskimääräinen työnantaja tarvitsi Teollisuusliiton selvityksen mukaan kahden juristin työpanosta kahden viikon ajan, jotta päästiin neuvottelutulokseen.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä käydyissä neuvotteluissa työnantajia edusti useita asianajotoimistoja ja konsultointiyrityksiä.
Liiton mukaan työmarkkinatoimintaa ymmärtämättömien juristien läsnäolo pitkitti neuvotteluja.
Neuvottelukierroksen aikana Teollisuusliitto laskee saaneensa mekaanisen metsäteollisuuden yrityksistä yhteensä 1 100 uutta jäsentä.
”Työntekijöiden järjestäytymisaste alalla kasvoi 15 prosenttiyksikköä noin 72 prosenttiin”, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kertoo.
Liitto on neuvotellut alalla yli sata yrityskohtaista työehtosopimusta. Tehdyt sopimukset ovat liiton mukaan arviolta 80-prosenttisesti yhteneviä keskenään, mikä vastaa tavoitetta turvata yhtenäiset työsuhteen vähimmäisehdot koko toimialalle.
"Ensimmäisen kerran 15 vuoteen työehtoja saatiin kehitettyä selkeästi parempaan suuntaan työntekijöiden kannalta", Virtanen sanoo.
Sopimuksiin kirjattiin työntekijöitä koskevia pykäliä, jotka olivat aiemmin vain toimihenkilöiden sopimuksissa. Parannukset liittyvät esimerkiksi vanhempainvapaaseen ja sairausajan palkanmaksuun.
Vaikka yrityskohtainen sopiminen tuotti joitain työntekijöiden kannalta edullisia ratkaisuja, kierros osoitti Teollisuusliiton mukaan yrityskohtaisen tien kalliiksi ja vaivalloiseksi.
Kierroksen pitkittyminen, useiden sopimusten neuvotteleminen ja useat työtaistelutoimet olivat kuluttavia.
Kierros kiristi ilmapiiriä ja aiheutti konflikteja työpaikoilla, mikä ei ole omiaan vahvistamaan hyvää työskentelyilmapiiriä ja yhteistyötä jatkossa.
Tällä hetkellä 93 prosenttia mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä on työehtosopimuksen piirissä ja useat sopimukset ovat keskenään täysin tai lähes täysin samanlaisia. Alalle ei silti ole voitu vahvistaa yleispäteviä vähimmäistyöehtoja.
Teollisuusliitto esittää, että yksi vaihtoehto saavuttaa yleissitovuus olisi neuvotella yksi yrityskohtainen sopimus, jota tarjottaisiin riittävän monelle yritykselle.
Toinen vaihtoehto olisi, että yleissitovaksi katsottaisiin sopimus, joka on työntekijämäärältään suurin.
Lainsäädäntöä tulisi liiton mielestä myös selkeyttää luottamusmiehen laissa määritellyn aseman, työnantajan neuvotteluvelvollisuuden ja työehtosopimuksen jälkivaikutuksen osalta.
Teollisuusliiton mukaan työnantajien ja etujärjestöjen koordinaatio on säilynyt, vaikka työnantajayhdistystä ei enää ole olemassa.
"Tätä taustaa vasten on selvitettävä, onko koordinaatiosta mahdollista tehdä avointa ja saada yrityskohtaisiin pöytiin sopimista helpottavia raameja", Virtanen sanoo.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




