Essayah: ”Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen Suomessa ei ole käännösvirhekysymys”

Luontodirektiivin eri kieliversiot ovat kaikki yhtä todistusvoimaisia. Kuva: Eija Vallinheimo, Pixabay

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on vastannut kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään kirjalliseen kysymykseen, jossa hän kysyi, miten hallitus suhtautuu luontodirektiivin suomenkieliseen käännösvirheeseen, ja sen vaikutukseen suurpetojen kannanhoidollisen metsästykseen.

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa vastauksessaan, että luontodirektiivin eri kieliversiot ovat kaikki yhtä todistusvoimaisia. Niiden mahdollisia eroavaisuuksia on tulkittava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on todennut Maaseudun Tulevaisuudessa, että esillä ollut väitetty käännösvirhe ei ole tunnistettavissa eikä sillä ole ollut vaikutusta korkeimman hallinto-oikeuden suurpetoasioita koskeviin ratkaisuihin.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan nojannut kansalliseen lainsäädäntöön, luontodirektiivin säännöksiin ja erityisesti unionin tuomioistuimen antamaan oikeuskäytäntöön. Komission ohjeasiakirjoja voidaan käyttää tulkinnan apuna, mutta ne eivät ole oikeudellisesti sitovia. KHO tekee myös tarvittaessa vertailuja eri kieliversioiden välillä, mikäli epäselvyyksiä ilmenee.

Essayah vastaa, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset ovat unionin tuomioistuimen linjausten mukaan tiukat. Poikkeuslupapäätösten tulee perustua selvästi ja täsmällisesti esitettyihin, luontodirektiivin mukaisiin hyväksyttäviin syihin ja osoittaa, että kaikki poikkeuksen edellytykset täyttyvät. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa on korostunut erityisesti se, ovatko päätökset perustuneet metsästyslain ja direktiivin kannalta hyväksyttävään päämäärään.

Mahdolliset havaitut käännösvirheet on mahdollista saattaa komission tietoon korjattaviksi. Essayahin mukaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen Suomessa ei kuitenkaan ole käännösvirhekysymys, vaan se riippuu kansallisen lainsäädännön ja EU-oikeuden yhteensovittamisesta.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. Keväisen lakimuutoksen oikeudellinen arviointi on hallinto-oikeudessa parhaillaan menossa.

Suden kannanhoidollinen metsästys puolestaan mahdollistuu, kun EU:n päätöksellä susi siirtyi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Essayah kertoo vastauksessaan, että kansallinen suden liitesiirron huomioiva säädösvalmistelu on käynnissä ja etenee syyskaudella eduskuntaan.