Ilmasto- ja luontopaneelit vaativat hakkuiden vähentämistä 60 miljoonaan kuutioon
Nykyluokan hakkuutasokin riittäisi, mutta sillä ei katettaisi muun maankäytön päästöjä.
Viime vuosien hakkuutaso on ollut keskimäärin 73 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli viime vuonna 103 miljoonaa kuutiota. Kuva: Jarno MelaNoin 70 miljoonan kuution hakkuutaso mahdollistaa Suomen metsien kokonaishiilitaseen säilyttämisen nettonieluna. Sillä ei kuitenkaan katettaisi maatalouden ja muun maankäyttösektorin hiilipäästöjä.
Tämä ilmenee Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin tuoreesta raportista, jossa tarkasteltiin, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50 vuoden aikana.
Viime vuosien hakkuutaso on ollut keskimäärin 73 miljoonaa kuutiometriä.
Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista nykyisillä hakkuumäärillä, vaan hakkuutavoitteita pitäisi maltillistaa.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdollistaisivat raportin mukaan 60 miljoonan kuution vuotuiset hakkuut. Taso vastaa vuosien 1994–2012 hakkuumääriä.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan raportin perusteella ei kannata hehkuttaa 70 miljoonan kuution tasoa.
”Jos meillä olisi muita keinoja maankäyttösektorilla tai teknisissä nieluissa kompensoimaan korkean hakkuumäärän aiheuttama hiilinielumenetys maankäyttösektorilla, niin se olisi ihan ok. Mutta vaihtoehtoiset tavat ovat järjettömän kalliita. Tavoitteet voidaan saavuttaa hakkuita maltillistamalla.”
Keinoja tähän ovat puuston kiertoajan pidentäminen ja harvennusten intensiteetin keventäminen. Siirtymävaiheen jälkeen hakkuita voitaisiin taas lisätä. Seppälän mielestä hakkuumahdollisuuksia tarkastellaan tässä yhteydessä liian lyhytnäköisesti.
Hän ei usko, että metsänomistajat lopulta menettäisivät rahaa hakkuita viivästyttämällä. Metsäteollisuuden puunsaanti sen sijaan kärsisi siirtymävaiheessa.
”Vaihtoehtoiset kompensaatiokeinot ovat järjettömän kalliita. Tavoitteet voidaan saavuttaa hakkuita maltillistamalla.”
Yksi merkittävä mahdollisuus hakkuiden vähentämiseen Seppälän mielestä olisi lopettaa jalostukseen kelpaavan puun polttaminen energiaksi. Sellaista puuta päätyy teollisuuden sijaan energiantuotantoon viisi miljoonaa kuutiota vuodessa. Määrä vastaa hiilinieluna seitsemästä kahdeksaan megatonnia.
Vastaava energia voitaisiin tuottaa esimerkiksi sähkökattiloilla.
Seppälä menisi jopa niin pitkälle, että jalostuskelpoisen puun poltolle asetettaisiin vero.
Metsien hakkuumahdollisuusarvioihin ja tulevaisuuden hiilensidontaan liittyvää laskentamallia päivitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Lähitulevaisuudessa hiilinieluista lienee siis saatavissa uusia lukuja.
Tiedepaneelien raportissa tarkasteltiin myös luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Jo hakkuiden vähentäminen edesauttaisi sitä, mutta Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho näkee, että suojelupinta-aloja tulisi kasvattaa merkittävästi. Myös talousmetsien monimuotoisuutta tulisi lisätä.
”Tämän hetken suositukset eivät riitä monimuotoisuuden turvaamiseen”, hän sanoo.
”Nykyiselläänkin maanomistajien halukkuus suojella metsiään on suurempi kuin mihin valtio osoittaa varoja. Siksi Metso- ja Helmi-rahoja pitäisi lisätä”, Kotiaho huomauttaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
