Kuusen viljelty siemen ei riitä joka vuosi
Tutkija Katri Himanen katsoo idätyskaapissa kasvatettuja viiden vuorokauden ikäisiä puun ituja Metlan Suonenjoen siemenlaboratorioassa. Hän tekee väitöskirjaa kuusen siementen laadun parantamisesta. Tavoitteena on, että kasvatukseen päätyvät vain parhaat yksilöt ja että esimerkiksi pakkasen vaurioittamat siemenet seulotaan pois ennen kylvöä (pikkukuva). Liisa Yli-Ketola Kuva: Viestilehtien arkistoSUONENJOKI (MT)
Kuusen siementä tarvitaan vuosittain 1 500 kiloa. Siemenviljelyksillä ei tähän määrään joka vuosi ylletä, joten jalostetun siemenen lisäksi päätehakkuilta kerätään luonnonsiementä.
Metsiköistä kerätyn siemenen osuus lisääntyy mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään.
Noin 700 euron kilohinnallaan luonnonsiemen on puolet halvempaa kuin jalostettu. Jalostetusta siemenestä saadaan kuitenkin monenlaista hyötyä, kuten nopeampaa kasvua, suorarunkoisuutta ja oksattomuutta.
Kuusen vuotuinen viljelyala on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien niin, että vuonna 2012 istutettiin jo 110 miljoonaa kuusentainta. Se on noin kaksi kolmannesta koko määrästä.
”Kuusen kukinnan jaksollisuus on biologinen reunaehto, jolle ei paljon mitään voida. Välillä tulee katovuosia siementen keruuseen, ja siksi siemeniä on oltava varastossa”, erikoistutkija Markku Nygren Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) selvittää.
Runsaita, hyvälaatuisia kuusen siemensatoja saadaan vain pari kertaa vuosikymmenessä, katovuodet sen sijaan ovat yleisiä.
Siemenviljelysten satoja voidaan kasvattaa lannoituksella. Myös vartteiden käsittelyä kestävyyttä edistävällä kasvihormonilla on kokeiltu hyvin tuloksin.
Metlan Suonenjoen tutkimusaseman siemenlaboratoriossa tutkijat Nygren ja Katri Himanen työskentelevät metsäpuiden siementen laadun parantamiseksi ja koko taimituotannon tehostamiseksi.
”Selvitämme parhaillaan muun muassa sitä, miten käpyjen keruuaika vaikuttaa siementen itävyyteen ja varastointikestävyyteen. Suonenjoella keskitymme keruuseen ja laadun tarkkailuun. Jalostusta tehdään Metlan muissa toimipaikoissa, kuten Punkaharjulla”, väitöskirjaansa viimeistelevä Katri Himanen kertoo.
Siemenviljelyksillä kuuset tuleentuvat varsin eri aikoihin, mikä hankaloittaa keruuta.
”Käpyjen vesipitoisuutta seuraamalla voi päätellä, milloin keräys kannattaa aloittaa”, Himanen kertoo.
Kuusi tuottaa kävyn ja siemenen, vaikka kukinnot eivät olisi pölyttyneet. Näin syntyy tyhjiä siemeniä, joissa ei ole kasvuun lähtevää alkiota. Ne poistetaan yleensä siementen painolajittelussa.
”Joskus taas terveen näköisiin siemeniin on pesiytynyt toukka, jolloin siemen ei lähde kasvamaan. Myös itse kävyt maistuvat tuhohyönteisille, esimerkiksi kuusenkäpykoisille. Kuusenkäpykääriäinen ei näy kävyssä päällepäin, mutta sisältä siemenet saattavat paljastua kokonaan sen toukkien tuhoamiksi”, Katri Himanen kertoo.
Toukkaisten siementen erottelu on hankalaa, koska ne erottuvat terveistä vain röntgenkuvassa.
”Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen kanssa on tehty kokeiluja muun muassa hyperspektrikameran käytöstä apuna lajittelussa. Tulokset ovat lupaavia”, Nygren kertoo.
Vaikka kuusi ja mänty ovat pääpuulajit tutkimuksessa, metsänomistajien kiinnostus jaloihin lehtipuihin, kuten tammen kasvatukseen, on selvästi lisääntynyt. Kaupallisesti tammen taimia kasvattaa jo moni taimitarha.
Suonenjoella havupuututkimusten rinnalla on käynnissä myös koivun varastointikoe.
”Siementuottajien kysymyksiin harvinaisimmistakin puulajeista on osattava vastata”, Nygren perustelee.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
