Itämerennorppakanta viisinkertaistunut 1970-luvulta – taustalla ympäristömyrkkyjen käytön vähentäminen

Itämerennorppia on seurattu WWF:n luontolivessä. Kuva: WWF

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty, miten ihmisen toiminta ja ympäristön muutokset vaikuttavat norppapopulaation rakenteeseen ja kehitykseen. Tutkimuksella on saatu aikaan myös aikaisempaa tarkempi arvio itämerennorppien määrästä.

Tutkimuksen mukaan itämerennorppien määrä on moninkertaistunut. Itämerennorppien määrä on kasvanut noin 5 000 yksilöstä 25 000 yksilöön. 1900-luvulla norppia on arvioitu olleen 100 000–450 000.

Kasvun taustalla ovat ympäristölle vaarallisten aineiden, kuten PCB:n ja DDT:n, käytön lopettaminen. Tiedotteen mukaan ympäristömyrkkyjen vähentämisen ansiosta norppien lisääntymiskyky on palautunut normaalille tasolle.

”Ihmisen valinnoilla voi olla myös positiivinen vaikutus luontoon. Ilman 1970-luvun päätöksiä, joilla korjattiin aiempia virheitä, norppakanta ei olisi tässä kunnossa”, sanoo professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkijoiden käyttämiä aineistoja olivat lentolaskennat sekä kuolleista hylkeistä kerätyt näytteet, jotka kertoivat kannan ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä naaraiden lisääntymishistoriasta.

”Nykyaikaiset mallinnustekniikat mahdollistavat niin sanotun digitaalisen populaatiokuvauksen, jota käyttäen on mahdollista arvioida, miten populaatio ja sen yksilöiden käyttäytyminen muuttuvat, jos ulkoiset tekijät, kuten sääolot ja metsästyspaine muuttuvat”, Vanhatalo toteaa tiedotteessa.

Keväisissä lentolaskennoissa havaitut norppamäärät ovat vaihdelleet paljon viime vuosina. Tämä johtuu siitä, että jään määrä vaikuttaa siihen, miten suuri osa hylkeistä on laskentojen aikaan jäällä laskijoiden nähtävillä.

Itämerennorppa rauhoitettiin vuodesta 1987 lähtien, mutta sen pyynti aloitettiin vuonna 2015 uudelleen kasvavien hyljekantojen ja lisääntyvien vahinkomäärien myötä.

Mallinnusten perusteella uudelleen aloitettu hylkeiden metsästys vaikuttaa populaation kokoon ja kasvuun. Tutkijat arvioivat, että norppakanta kasvaisi ilman metsästystä noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Metsästys jarruttaa kasvuvauhtia. Kanta kasvaa silti noin viiden prosentin vauhdilla vuosittain.

Tutkimus osoittaa, että moderni mallinnus auttaa päätöksentekoa esimerkiksi itämerennorppien metsästyskiintiöiden asettamisessa. Itämerennorpan metsästys on tällä kaudella jo päättynyt Suomen riistakeskuksen määräyksellä, koska 375 norpan kiintiö on tullut täyteen.

Norppa oli pitkään tärkeä saaliseläin jääkauden jälkeisen Itämeren alueen ihmisille. Norpasta saatiin korkeaenergistä lihaa sekä hylkeen rasvaa, joka keitettiin traaniöljyksi.

Tällä hetkellä norppien suurin uhka on ilmastonmuutos.