Havukuitupuut jäävät pian keskiseen Suomeen
Keski-Suomen ja Keski-Savon metsistä hakatuista havukuitupuista kuljetetaan nyt suuri osa jalostettavaksi muualle Suomeen. Pian havupuuvirta muualle tyrehtyy, kun Metsä Groupin Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas ja Stora Enson Varkauden tehdas alkavat imeä lisää mäntyä ja kuusta.
Varkaudessa käynnistyvän kartonkikoneen vaikutus näkyy jo tämän vuoden lopulla. Äänekosken uudelle tehtaalle puuta ryhdytään korjaamaan vuoden 2017 alkupuolella.
Varkaudessa loppuu koivukuitupuun käyttö, ja sellutehdas alkaa keittää lehtipuusellun sijasta havusellua.
Ennen remonttia Varkauden sellutehdas käytti koivukuitupuuta vuosittain 800 000 kuutiometriä, josta merkittävä osa tuli Venäjältä.
Stora Enso on kertonut, että koivun tuonti Venäjältä vähenee muutaman sata tuhatta kuutiometriä.
Varkaudesta vapautuvaa koivukuitupuuta Stora Enso ohjaa Joensuun Uimaharjuun, Imatralle ja Heinolaan. Koivua yhtiö käyttää myös Kemissä Veitsiluodossa.
Äänekosken jätin valmistuessa kuitupuun tarve kasvaa noin kahdesta miljoonasta kuutiometristä 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Lisäyksestä neljä miljoonaa kuutiometriä on havupuuta ja loput koivua.
Äänekoski keittää vauhtiin päästyään 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.
Metsä Groupin havupuuvirrat kääntyvät perusteellisesti parin vuoden päästä, kun Äänekoskelle ryhdytään kuljettamaan puuta laajalta alueelta Etelä-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta asti.
Etelä-Suomessa kilpailua puusta lisää UPM:n Kymin sellutehtaan laajennus ja Kotkamillsin kartonkikoneen käynnistyminen. Myös Stora Enson on hankittava Sunilan ja Imatran sellutehtaille puuta enemmän etelästä, koska Savon seudulta niille ei enää heru aiempia määriä.
Puuvirran kääntyminen Pohjois-Pohjanmaalta Äänekoskelle tarkoittaa sitä, että Metsä Groupin Kemin tehtaalle pitää hankkia puuta nykyistä enemmän Lapista.
Kaikki yhtiöt varautuvat myös tuonnin lisäämiseen. Rannikolla sijaitsevilla tehtailla Kemissä, Oulussa, Pietarsaaressa ja Raumalla sekä itärajan pinnassa Imatralla ja Lappeenrannassa saattaa tuontipuun käyttö kasvaa.
Aikakauslehtipaperin kysynnän
lasku ja sen seurauksena aikakauslehtipaperikoneiden sulkeminen on vähentänyt kuusikuitupuiden käyttöä mekaaniseksi massaksi hiomoissa ja hiertämöissä.
Vuonna 2007 kuusikuitupuuta käytettiin mekaanisen massan valmistukseen 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna määrä oli 5,2 miljoonaa kuutiometriä.
Sellutehtaat käyttivät vuonna 2007 kuusikuitupuuta 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna kulutus oli noussut 2,3 miljoonaan kuutiometriin.
Näin kuusikuitupuun yhteenlaskettu käyttö mekaaniseksi massaksi ja selluksi oli viime vuonna 1,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuonna 2007.
Mäntykuitupuuta keitettiin selluksi 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2007 ja saman verran viime vuonna.
Kuusikuitupuusta maksetaan metsänomistajalle hieman enemmän kuin mäntykuitupuusta. Hintaero on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin viime vuosituhannen lopulla ja vuosituhannen vaihteessa.
Luonnonvarakeskus ennustaa, että hintaero kaventuu entisestään ensi vuonna.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

