Tuontihaketta tuli jälleen Kokkolan Energialle, nyt Latviasta – Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ihmettelee tuontiin turvautumista: "Keski-Pohjanmaalla riittää energiapuuta"

Longglory-alus toi latvialaista metsähaketta viime maanantaina Kokkolan satamaan. Alus on 82,5 metriä pitkä, siihen oli lastattu 7 000 kuutiometriä haketta. Kuva: Teemu Hujanen

Longglory-aluksen tuoma hakelasti purettiin viime viikon alussa Kokkolan satamassa. Latvialainen metsähake tuli Kokkolan Energia Oy:n käyttöön.

"Laiva toi haketta noin 7 000 kuutiometriä", Kokkolan Energian polttoainepäällikkö Petri Ahokangas kertoo.

Kokkolan Energialle on rahdattu tuontihaketta laivoilla aiemminkin, vuosina 2012 ja 2013.

Viime vuonna ja vielä tämän vuoden keväällä yhtiölle tuotiin haketta Venäjältä. Venäläinen hake tuli Kokkolaan kumipyöräkuljetuksilla.

Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan mielestä hakkeen tuonti ulkomailta on turhaa.

”Niin Keski-Pohjanmaalla kuin muissakin maakunnissa riittää energiapuuta kotimaiseen tarpeeseen”, Keskipohjan vt. toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki sanoo.

Hänen mukaansa kyse on pitkälti energiayhtiöiden asenteesta: haluavatko ne käyttää kotimaista raaka-ainetta vai eivät.

Kokkolalaisen Koneurakointi J. Mäkelä Oy:n työntekijä Kim Furu haketti rankoja viime torstaina Kannuksessa. Metsänhoitoyhdistys Keskipohja on yksi J. Mäkelä Oy:n asiakkaista. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Miksi Kokkolan kaupungin sataprosenttisesti omistama energiayhtiö turvautuu tuontiin, eikö Suomessa ole puuta tarjolla?

"Puuraaka-ainetta kyllä on. Mutta voimmeko luottaa, että saamme tarvittaessa polttaa ainespuuta", Ahokangas kysyy.

Hänellä on lisää kysymyksiä:

"Kuinka paljon metsiä saa hakata suhteessa niiden kasvuun? Pitääkö metsiä museoida hiilinieluiksi?"

Tuontihakkeeseen turvautuminen on Ahokankaan mukaan varautumista myös turpeen jälkeiseen elämään.

Sekä turpeesta luopuminen että keskustelu hakkuumääristä luovat epävarmuutta, hän sanoo.

"Kaukolämmön tuottaja ei voi ajautua tilanteeseen, jossa pakkaspäivän aamuna aletaan pohtia, mistä saadaan polttoainetta. Sitä pitää olla tarjolla."

Kim Furun haketustyömaa oli Kannuksen Kunkaalla. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan omistama MyForest-osakeyhtiö on sopinut hakeraaka-aineen toimituksista esimerkiksi jyväskyläläisen Alva-konsernin kanssa. Jyväskylän Energia muuttui lokakuussa 2019 Alva-yhtiöt Oy:ksi, jonka Jyväskylän kaupunki omistaa sataprosenttisesti.

”Keski-Suomessa on linjattu, että turve korvataan vähitellen kotimaisella energiapuulla", Etelämäki kertoo.

"Niinpä Keljonlahden voimalaan ajetaan puutavara-autoilla rankoja täältä Keski-Pohjanmaaltakin. Pystymme toimittamaan myös haketta.”

Vastaavien sopimusten solmiminen rannikolla on Etelämäen mukaan ”paljon nihkeämpää”. Rannikon energiayhtiöt voivat turvautua tuontitavaraan, koska satamat ovat ääressä.

”MyForest-yhtiömme toimitti edellisellä sopimuskaudella Kokkolan Energialle yli 15 000 kiintokuutiometriä rankaa. Elokuussa alkaneella uudella sopimusjaksolla rankamäärä romahtaa 5 000 kiintokuutiometriin.”

Latviasta Kokkolaan saapuneen hakelastin operaattori oli Woodtracker Oy, jonka osakas Kokkolan Energia Oy on.

Woodtracker hankkii ja toimittaa bioenergiaa. Yhtiö toimii kansainvälisillä bioenergiamarkkinoilla, ennen kaikkea Itämeren alueella.

Vuonna 2017 perustetun Woodtrackerin omistajayhtiöistä valtaosa on rannikkokaupungeista. Kokkolan Energian lisäksi yhtiötä omistavat EPV Energia Oy, Keravan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Porvoon Energia Oy ja Vantaan Energia Oy.

Kokkolan Energialle on rahdattu tuontihaketta laivoilla myös vuosina 2012 ja 2013. Viime vuonna ja vielä tämän vuoden keväällä yhtiölle tuotiin haketta Venäjältä. Venäläinen hake tuli Kokkolaan kumipyöräkuljetuksilla. Kuva: Teemu Hujanen

Ensi talvena ja aivan lähivuosinakaan ei kotimaisesta puusta tule pulaa, Petri Ahokangas sanoo. Myös turvetta riittää, kun alalta poistuvat yrittäjät purkavat varastojaan markkinoille.

"Fakta kuitenkin on, että turpeen poistuessa meiltä lähtee pois merkittävä huoltovarmuuspolttoaine."

Hänen mukaansa turve on ollut erittäin kätevä vaihtoehto pitkinä pakkasjaksoina.

"On ollut helppo lisätä rekkoja turvekuljetuksiin. Nevoilla on ollut varastoja aina tarjolla ja heti toimitusvalmiina."

Puupolttoaineesta ei Ahokankaan mukaan ole vastaavia varastoja.

"Kunnon pakkasilla tarvitsemme polttoainetta joka päivä lähes tuollaisen laivalastillisen, joka nyt tuotiin Latviasta."

Pentti Etelämäen mukaan kotimaista haketta ja rankoja pystytään toimittamaan niin paljon, että ne riittävät pakkaskausien huippukulutukseenkin.

”Infra pitää kuitenkin olla kunnossa. Esimerkiksi Jyväskylässä se on. Käytössä on terminaalit ja isot varastoalueet rankoja varten."

Keski-Pohjanmaalta ajetaan puutavara-autoilla rankoja esimerkiksi Keljonlahden voimalaan Jyväskylään. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Onko tuontihakkeeseen turvautuminen myös hintapolitiikkaa?

”Ainakin siinä suhteessa, että ostaja pystyy näyttämään, että kotimaiselle energiapuulle on vaihtoehtoja ja että käytettävissä on edullisia kuljetusreittejä”, Etelämäki sanoo.

Latvialainen hake maksaa Kokkolan Energialle suunnilleen yhtä paljon kuin kotimainen, Ahokangas kertoo.

"Emme me halpatuontia halua. Haemme vaihtoehtoja, jotta polttoainetta on varmasti tarjolla myös viiden kuuden vuoden päästä."