Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on vahvistunut – kartta paljastaa alueelliset erot

Jokaiselle hirvitalousalueelle laaditaan maaliskuussa omat hirvieläintavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.  Kuva: Juho Rahkonen

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta kasvoi noin kuusi prosenttia.

Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounaissaaristossa ja eteläisellä rannikolla.

Suurimmassa osassa Lappia ja Oulun läänin pohjoisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Tämän alueen eteläpuolella pieniä hirvitiheyksiä oli Kuhmossa sekä Satakunnan, Hämeen ja Varsinais-Suomen raja-alueilla.

Hirvitiheydet Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan. Numero kertoo, kuinka monta hirveä tuhannella hehtaarilla eri hirvitalousalueilla.  Kuva: Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan korkeimmat vasatuotot olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa, Pohjanmaalla ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen raja-alueella. Pieniä vasatuottoja oli Lounais-Saaristossa, Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa sekä Oulun läänin koillisosissa ja Lapissa Rovaniemeltä pohjoiseen.

Vasatuotto on parantunut jonkin verran viime vuodesta. Se oli kasvanut vähintään viidellä prosentilla 33:lla hirvitalousalueella, mutta pienentynyt vähintään viidellä prosentilla vain kolmella hirvitalousalueella 59:stä.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Luonnonvarakeskus tuottaa hirvieläinten kanta-arviot sekä muut hirvien verotussuunnittelussa tarvittavat tiedot ennen kuin hirvien verotussuunnittelusta päätetään.

Havaintotietoja Lukelle tuottavat pääasiassa metsästäjät, jotka metsästyksen yhteydessä kirjaavat ylös hirvihavaintoja.