Metsäurakointi Mikkolan yrittäjän Jukka Mikkolan hakkuukoneessa on edessä telat ja takana ketjut. ”Tällainen yhdistelmä sopii hyvin rinteiseen eteläsuomalaiseen maastoon.” Kuva: Sanne Katainen
Mhy:n korjuupalvelu keskittyy kuituun ja harvennushakkuisiin – "Tarjoamme korjuupalveluamme ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa ei ole kilpailua tai jotka eivät kiinnosta muita"
Koivukuidun ja pienaukkohakkuiden määrät ovat lisääntyneet Länsi-Uudellamaalla.
Metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden ideana on toimittaa puuta eri ostajille isommissa erissä. Kuva: Sanne Katainen
Moni metsänomistaja pitää siistiä hakkuujälkeä tärkeimpänä tekijänä harvennushakkuussa. Kuva: Sanne KatainenKehätien vieressä avautuvan valoisan koivikon runkojen välistä pilkahtaa esiin keltainen harvesteripää. Ketjujen kilinä ja moottorin hurina siivittävät Metsäurakointi Mikkolan Jukka Mikkolan työskentelyä plussakeleillä tiivistyneen keväthangen päällä.
Pian viiden vuoden ajan omalla hakkuukoneellaan työskennellyt Mikkola on mielellään koivikossa. Viime viikolla hän teki ensiharvennusta Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistykselle.
”Yllättävän paljon tulee korjattavaksi puhtaita koivikoita. Korjuukelit ovat olleet hyvät, mutta vielä saisi tulla yöpakkasia”, Mikkola toteaa.
Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuuesimiehen Esa Holapan mukaan koivukuitupuun hakkuumäärät ovat lisääntyneet selkeästi.
”Kaikkien kolmen kuitupuulajin hakkuumärät ovat suurin piirtein tasoissa. Koivua ei karsita enää niin rajusti pois kuin ennen vanhaan, ja sitä jätetään enemmän sekapuuksi taimikoissa.”
Valtaosa Länsi-Uudenmaan yhdistyksen toteuttamista korjuista on kasvatushakkuita.
”Avohakkuita on hyvin vähän, sillä ne menevät yleensä pystykaupalla. Tekemämme avohakkuut ovat keskimäärin vain puolen hehtaarin kokoisia eikä niin sanottuja ’puhtaita avohakkuita’ ole ollenkaan”, Holappa kertoo.
Hänen mukaansa pienaukkohakkuiden määrä on kasvanut selkeästi kahden viime vuoden aikana. Pienaukon koko vaihtelee aarista puoleen hehtaariin.
”Poimintahakkuita teemme vain satunnaisesti. Toki hyvin paljon poimintahakkuuta muistuttavia ylispuun poistohakkuita olemme tehneet iät ja ajat.”
Holappa kertoo huomanneensa, että yhä useammalle metsänomistajalle hakkuujälki on harvennushakkuissa tuloja tärkeämpää.
”Moni toivoo, että runkoihin jää mahdollisimman vähän kolhuja ja ettei hakkuukoneesta jäisi pahoja painaumia.”
Holapan mukaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden vapaaehtoiseksi muuttumisen jälkeen kyydistä on jäänyt pois lähinnä pienten metsätilojen omistajia.
”Kokonaismetsäpinta-ala on pienentynyt prosentuaalisesti vähemmän kuin jäsenmäärä. Meillä on monia vakioasiakkaita.”
Länsi-Uudenmaan yhdistyksen puunkorjuupalvelun kauppamäärä on vakiintunut kolmen viime vuoden aikana 100 000–105 000 kuutiometriin vuodessa.
Siihen kuuluvat kaikki puutavaralajit ja hakkuutähteet.
Metsänhoitoyhdistyksen urakoitsijoiden korjaaman puun osuus on noin 90 000 kuutiometriä. Länsi-Uudenmaan yhdistyksen kokonaispuumäärästä neljä viidennestä on kuitupuuta ja energiaa ja yksi viidesosa tukkia.
Loput noin 10 000 kuutiota koostuvat metsurien ja maanomistajien itse tekemistä hakkuista.
”Enempää ei saada tehtyä ilman kaluston tai erityyppisten hakkuukohteiden lisäämistä. Emme tavoittele kasvua vaan tarjoamme korjuupalveluamme ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa ei ole kilpailua tai jotka eivät kiinnosta muita”, Holappa kommentoi.
Länsi-Uudenmaan yhdistyksellä on käytössään viisi vakituista korjuuketjua.
Hänen mukaansa metsänomistaja voi tarjota mhy:lle periaatteessa minkälaista tahansa leimikkoa.
”Huomioimme kuitenkin realiteetit. Jos puut ovat liian pieniä tai niitä on liian vähän, korjuu kääntyy helposti pelkäksi menoeräksi.”
Kesäleimikoille Holappa lupaa nopean korjuuaikataulun. Talvikohteissa sen sijaan on enemmän ruuhkaa ja aiempina vuosina lukkoon lyötyjä korjuita.
Optimitilanteessa metsänhoitoyhdistys pyrkii niputtamaan useamman maanomistajan hakkuut.
”Toimitamme puuta eri ostajille isommissa erissä, jolloin puun hinta nousee ja tulonsaantimahdollisuudet paranevat”, Holappa selittää.
Hänen mukaansa Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys pyrkii tekemään kaikkia puutavaralajeja jatkuvasti.
”Voimme korjata puuta vuodenajasta riippumatta”, Holappa toteaa tyytyväisenä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
