Biotalous tarjoaa ainoan tien menestykseen
Metsätutkijat näkevät, että Suomen kannattaa satsata metsiin nojaavaan biotalouteen. Se on ainut tie menestykseen pitkällä aikavälillä.
”Biotalous on noussut esille muutaman viime vuoden aikana. Oikeasti Suomessa on harjoitettu biotaloutta tervanpolton alusta lähtien”, toteaa tutkija Taneli Kolström.
Kolström, Erkki Kauhanen, Jarkko Hantula ja Jussi Leppänen julkaisivat aihetta käsittelevän pamfletin Metsäpäivillä Helsingissä perjantaina.
Kolströmin mukaan biotalouden harjoittamista on ohjannut se, ettei meillä ollut aiemmin varaa muuhun. Oli pärjättävä sillä, mitä oli.
”Me olemme nauttineet tuon työn hedelmiä näihin päiviin asti.”
Sitten metsäala muuttui epäkiinnostavaksi. Suomeen iski it-huuma ja maata alettiin rakentaa Nokian menestyksen varaan. Nyt vallalla on lähinnä hämmennys.
”Alkutuotantoon liittyviä metsiä pidettiin vanhanaikaisina. Sen lyhytnäköisempää kantaa saa hakea. Nykyisin metsäala on korkeaa teknologiaa hyödyntävä ala.”
Kolströmin mukaan Suomen on haettava menestystä sellaiselta pohjalta, jota meiltä ei voi viedä pois. Silloin jäljelle jäävät metsät.
Jos kaikki menee hyvin, öljypohjaiset tuotteet korvataan biopohjaisilla. Siitä aukeaa Suomelle mahdollisuus menestykseen.
”Maailmalla luonnonvarat ovat ylikäytössä. Meillä kuitenkin metsiä riittää. Ne ovat ainut vaihtoehto, johon yhteiskunnan pitäisi panostaa.”
”Perinteinen kulttuurinen kytkentämme metsään ei ole heikkous vaan rikkaus!”
Riskejäkin on. Voi olla, että yhteiskunta nukkuu onnensa ohitse. Silloin Suomi on vuonna 2050 huomattavasti köyhempi maa kuin nyt.
Riskejä liittyy myös metsien terveyteen. Valloilleen päässeet tuholaiset ja kasvitaudit voivat muuttaa tilanteen nopeasti.
Metsien terveyden osalta Suomi on säästynyt lähes kokonaan tuhoilta. Monissa muissa maissa metsätuhot ovat vieneet metsätaloudelta pohjan. Kasvien ja tavaroiden liikkuminen voi johtaa katastrofiin meilläkin.
”Suomen haavoittuvuutta lisää tärkeiden puulajien vähäisyys. Siksi Suomen pitää olla kasvitautien torjunnassa aktiivinen”, sanoo tutkija Hantula.
Tutkijat ottavat kantaa myös metsänomistukseen. He kannattavat metsänomistuksen muuttamista yrittäjätoiminnaksi.
Tutkijat syyttävät metsänomistajuuteen liittyvistä ongelmista, kuten metsänomistajien ikääntymisestä, valtion metsätalouden kannalta epäloogisia talouspoliittisia toimia.
Kun yritysverotukseen tehdään uusia ratkaisuja, metsätalous jää ulkopuolelle. Se on osaltaan johtanut metsänomistajien ikääntymiseen ja sukupolvenvaihdosten viivästymiseen.
Leppäsen mukaan metsä jää liian usein vanhuudenturvaksi. Se alentaa metsätalouden aktiivisuutta.
”Yksinkertaisinta olisi määritellä metsätalous elinkeinoksi ja siirtää nykyiset metsätalouden verosäädökset maatilatalouden tuloverolakiin”, sanoo Leppänen.
JARMO PALOKALLIO
T.Kolström, E.Kauhanen, J.Hantula ja J.Leppänen: 2013 Metsävisio.
79 sivua. Metsäkustannus.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
