Ministeriöt eivät pidä mhy-lain muutosesityksestä

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee metsänhoitoyhdistyslain muutosesitystä eduskunnalle vielä tämän syksyn aikana. Avainsanoina muutoksessa ovat metsätalouden kilpailukyvyn kasvattaminen ja metsänomistajien valinnanvapauden lisääminen.

Ministeriö haluaa muuttaa metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden vapaaehtoiseksi, mikä tarkoittaa lakisääteisestä metsänhoitomaksusta luopumista. Samalla yhdistysten toiminnan rajoitteet esimerkiksi puukaupassa poistuisivat.

Yhdistykset saisivat määrittää myös toimialueensa itsenäisesti.

Muutoksen jälkeen yhdistykset rahoittaisivat toimintansa jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla.

Samalla yhdistyksen jäsenet päättävät, mitä palveluita yhdistys heille tarjoaa.

Mikäli aikataulu pitää, metsänhoitoyhdistysten oikeus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin jo ensi vuoden alusta.

Metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat olleet pääsääntöisesti ministeriön esityksen takana. Sen sijaan muut ministeriöt suhtautuvat muutokseen hyvin kriittisesti. Ne epäilevät koko erillisen metsänhoitoyhdistyslain tarvetta.

Oikeusministeriön lausunnon mukaan yhdistysmuoto soveltuu huonosti sellaiseen liiketoimintaan, johon liittyy taloudellista riskinottoa ja joka edellyttää yhdistyksen ja sen jäsenten etujen yhteensovittamista.

Tähän asti metsänomistajat ovat voineet olettaa, että metsänhoitoyhdistys ajaa vain heidän etujaan ja vielä rajoitetulla riskillä.

Valtiovarainministeriön kanta on, ettei esitys sisällä riittäviä perusteluja sille, miksi metsänhoitoyhdistyksistä on tarpeen säilyttää oma laki muutoksen jälkeen.

Myöskään työ- ja elinkeinoministeriö ei näe esitettyjen perustelujen valossa tarvetta erilliselle metsänhoitoyhdistyslaille. Ministeriö pelkää, että yhdistykset jakavat jatkossa asiakkaansa ja sopivat toimialueista.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää lakimuutosesitystä oikean suuntaisena. Virasto nostaa kuitenkin esiin uuden metsänhoitoyhdistyksen perustamisen kynnyksen. Se on kilpailun edistämisen näkökulmasta tarpeettoman korkea, erityisesti pinta-alavaatimuksen osalta.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo yllättyneensä ministeriöiden kritiikin kovuudesta. Hän pitää kuitenkin selvänä, että metsänhoitoyhdistyksiä varten tarvitaan oma laki.

”Se turvaa aatteellisen toiminnan edellytykset ja mahdollistaa metsänomistajien tarvitsemien palveluiden tuottamisen yhdistysmuodossa”, Hakkarainen tiivistää.

Hakkaraisen mukaan suurin epävarmuus liittyy siihen, pystytäänkö lakiehdotuksella säilyttämään metsänhoitoyhdistysten vahvuudet. Yhdistyksillä on suuri merkitys sekä kansantaloudelle että metsänomistajille näiden etujen ajajana.

”Lakiesitys mahdollistaa uusien metsänhoitoyhdistysten perustamisen liian helposti. Uudet yhdistykset pääsevät nauttimaan metsänhoitoyhdistyksissä tähän saakka tehdystä brändityöstä, mutta ne välttyvät nykyisten metsänhoitoyhdistysten vastuilta ja velvoitteilta.”

Yksi epäkohta liittyy vanhan lain voimassaolon aikana syntyneisiin lisäeläkevastuisiin. Lakiesityksen mukaan uusien yhdistysten ei tarvitse sitoutua niiden rahoitukseen.

Metsänhoitoyhdistyksiä kismittää lain perusteluista löytyvä maininta, että metsänhoitomaksua on saatettu käyttää yhdistyksen asiakasrahoitteisen toiminnan tukemiseen. Ne vaativat kohdan poistamista.

Myös muutoksen rajuus huolestuttaa yhdistyksiä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistys muistutti lausunnossaan, että lakimuutos vähentää yhdistysten toimihenkilöiden määrää vähintään kolmanneksella eli noin 350 henkilöllä.

Yhdistysten pelkona on, että näennäisen kilpailun lisääntymisen kustannuksella metsänhoitotöiden laatu heikkenee ja työttömyys ja harmaan talouden osuus kasvaa.

JARMO PALOKALLIO

Yhdistysmuoto soveltuu huonosti sellaiseen liiketoimintaan,

johon liittyy taloudellista riskinottoa

ja joka edellyttää yhdistyksen ja sen

jäsenten etujen yhteensovittamista.«

Esitys ei sisällä riittäviä perusteluja sille, miksi

metsänhoitoyhdistyksistä

on tarpeen säilyttää oma laki

muutoksen jälkeen.«

Esitettyjen perustelujen

valossa ei ole tarvetta metsän-

hoitoyhdistyslaille. Yhdistykset

saattavat jatkossa jakaa asiakkaansa

ja sopia toimialueista.«

Avaa artikkelin PDF