Koneyrittäjät pettyi polttoainetukeen ‒ väliinputoajia ovat esimerkiksi työkone-, haketus-, turve- ja maarakennusyritykset

Koneyrittäjät pitää polttoainetukiesitystä syrjivänä muun muassa siksi, että tuen ulkopuolelle ollaan jättämässä yritysryhmiä, joiden raskaalla kuorma-autokalustolla kuljetetaan työkoneita, haketta, turvetta tai maa-aineksia. Kuva: Rami Marjamäki

Koneyrittäjien etujärjestö on pettynyt hallituksen torstaina eduskunnalle antamaan esitykseen polttoainetuesta.

Tuella on tarkoitus kompensoida helmikuussa alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnan nousua Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tuki koskisi maanteiden tavara- ja henkilökuljetuksia.

Tukea olisi mahdollista saada tämän vuoden helmi‒huhtikuulta eli kolmelta kuukaudelta. Tuki kattaisi viisi prosenttia polttoainekustannuksista.

Koneyrittäjien mukaan tuen osumatarkkuus on huono, kun työkonepolttoaineet on unohdettu ja kovimman hinnan nousun kohteeksi joutuneita yrityksiä ollaan jättämässä tuen ulkopuolelle.

”Eikö määräävää olekaan se, mitkä yritykset ovat kärsineet eniten”, kysyy Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola tiedotteessa.

Peltola muistuttaa, että useat järjestöt kuten Koneyrittäjät, Metsäteollisuus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Rakennusteollisuus puuttuivat tukiesityksen luonnosvaiheessa siihen, että polttonesteiden hinnannoususta kärsineitä ei kohdella yhdenvertaisesti. Nyt muutokset jäivät kuitenkin eduskunnassa tehtäviksi.

Luonnosvaiheessa tuen alarajaksi esitettiin 500 euroa, mutta nyt lakiesitykseen raja on pienennetty 250 euroon.

”On surkuhupaisaa, että luonnokseen tehtiin byrokratiaa lisäävä laajennus pienemmän tuen maksamiseksi, kun samalla unohdettiin edellä kerrotut merkittävimmin öljyn hinnan noususta kärsineet”, Peltola arvostelee.

Yhdenvertaista kohtelua ei hänen mukaansa ole sekään, että urakointikuljetukset jätetään tuen ulkopuolelle.

Urakointikuljetukset ovat kuljetuksia, joissa yritys kuljettaa itse omaan työhönsä liittyviä ja työssä tarvittavia tavaroita tai tarvikkeita eikä tämä kuljettaminen edellytä liikennelupaa. Urakointikuljetuksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun maarakennusyritys kuljettaa murskaamiaan kiviaineksia työmaalleen tai hakeyritys hakettamaansa metsähaketta energialaitokselle.

”Polttonesteiden nopea kallistuminen on vaikuttanut kaikkiin kuljetustoimintaa harjoittaviin yrityksiin aivan samalla tavalla riippumatta siitä, onko yrityksellä liikennelupa vai ei. Polttoainemittarilla ei raskaitakaan ajoneuvoja tankatessa kysytä liikennelupia, vaan ihan pelkkiä euroja”, Peltola toteaa.

Tyypillisiä väliinputoajia olisivat Koneyrittäjien mukaan esityksen toteutuessa tältäkin osin työkone-, haketus-, turve- ja maarakennusyritykset. Näillä yritysryhmillä on raskasta kuorma-autokalustoa, joilla kuljetetaan työkoneita, haketta, turvetta tai maa-aineksia.

”Tuen minimimäärän tulisi toimia korvattavuuden rajana, ei se onko toiminta vaatinut liikenneluvan vai ei. Jos raja olisi 500 euroa, se edellyttäisi käytännössä yli 5 000 litran polttoainekäyttöä, jolloin tuki kohdistuisi tilanteesta merkittävästi kärsineisiin ja olisi muutoinkin kustannustehokkaasti toteutettavissa”, Koneyrittäjät esittää.

Polttoainetuen tulee olla syrjimätön eikä sen tule suosia alihankintana suoritettavia kuljetuksia, joihin liittyy korostunut riski harmaasta taloudesta, Peltola huomauttaa.

Koneyrittäjät muistuttaa, että työkonealoilla toimivat yritykset huolehtivat muun muassa energia- ja metsäteollisuuden raaka-ainehuollosta, liikenneväylien ja tietoliikenneverkkojen kunnosta, vesi- energia- ja jätehuollosta, sekä satamien tavarankäsittely- ja logistiikkapalveluista. ”Nämä kaikki ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja.”

Lue lisää:

SKAL tyytymätön polttoainetukeen - aiempi 75 miljoonaa on putoamassa alle puoleen