Hirvitutkimus kärsii rahapulasta
”Hirvitutkimus ei ole saanut riittävää rahoitusta juuri koskaan. Krooninen rahapula on jatkunut lähes 40 vuotta”, kertoo Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) hirvitutkija Tuire Nygrén.
Hän sanoo, että rahoitusongelmien taustalla on muun muassa pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen puute ja korvattavien hirvivahinkojen suuri vuotuinen vaihtelu. ”Monesti tutkimus jää rahatta ja keskeytyy, kun valtion keräämät pyyntilupatulot kohdistetaan hirvivahinkojen korvauksiin. Harvoin tuloksia saadaan aikaan vuodessa tai parissa.”
”Hirvivahinkotutkimus vaatisi ainakin 2–3 vuoden mittaisen ulkopuolisen rahoituksen, jotta maastotöitä voitaisiin tehdä kattavasti”, sanoo vanhempi tutkija Juho Matala Metsäntutkimuslaitokselta (Metla).
Matala on Metlan ainoa hirvivahinkoihin erikoistunut tutkija. Rktl:n palkkalistoilla on kaksi hirvikannan biologian tutkijaa.
Suurin osa Lapin hirvijahtimaista on valtion maata, jonka hirvituhoja ei korvata lainkaan. Lapin hirvenmetsästäjät ovat rahoittaneet lupamaksuillansa muualla Suomessa todettuja vahinkoja jo pitkään.
Viimeisen viiden vuoden aikana Lapin maakunnasta on kaadettu yhteensä 55 300 hirveä. Aikuisen hirven kaatolupamaksu on 120 euroa, vasan 50 euroa.
”Täältä kerätään enemmän lupamaksuja kuin niitä palautetaan käytettäväksi hirvivahinkokorvauksiin”, toteaa johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta.
Metsänhoitoyhdistys Sodankylän aluevastaava Pekka Kasurinen on havainnut, että hirvikantaa hoidetaan pitkälti arvailujen varassa, vaikka hirvi on maan tärkein riistaeläin.
”Tulisi selvittää, miksi samat taimikot syödään toistuvasti, mistä johtuu kannan voimakas vaihtelu, ja miten kantaa pitäisi hoitaa.”
”Lapissa tarvitaan kipeästi kenttätutkimusta. Nyt riistaa tutkitaan kirjoituspöydän reunalta”, kritisoi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja evp. Jorma Lappalainen Sodankylästä.
Maa- ja metsätalousministeriö keräsi viime vuonna hirvieläinten pyyntilupatuloina yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.
”Metsävahinkojen korvauksiin käytettiin 2,2 miljoonaa, tutkimushankkeisiin reilu miljoona ja maatalouden hirvivahinkojen korvauksiin 167 000 euroa”, sanoo ylitarkastaja Jussi Laanikari Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta.
Laanikarin mukaan pyyntilupatulojen ylijäämä eli noin 2,2 miljoonaa euroa on tilitetty valtion kassaan.
Ensi vuodesta alkaen momentti muuttuu siirtomäärärahaksi, joka mahdollistaa puskurin keräämisen.
”Jatkossa kaikkea pyyntiluparahaa ei tarvitse käyttää saman vuoden aikana, tämä helpottaa myös tutkimuksen rahoitusta.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
