Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö unohtui
Koska nykytilanne luo yrityksille jo kylliksi paineita, ei venettä tulisi keikuttaa enää poliittisin päätöksin.Poliittisen päätöksenteon ennustettavuus on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle kansantaloudelle kaiken A ja O. Vientiyritykset tekevät investointinsa muutaman vuosikymmenen aikajänteellä, ei yhden vaalikauden perspektiivillä, ja satsaukset ovat merkittäviä.
Esimerkiksi sahateollisuudessa yritykset ovat investoineet huomattavasti viime vuosien aikana laitoksiinsa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä vielä pidemmänkin ajan kuluttua.
Sota, korkeat inflaatioluvut, koronnousut ja energiakustannukset luovat talousnäkymiin poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Järkyttävälle Ukrainan sodalle ja maailmanlaajuiselle pandemialle päättäjät eivät suoraan voi mitään, mutta monelle muulle asialle kylläkin.
Koska nykytilanne luo yrityksille jo kylliksi paineita, ei venettä tulisi keikuttaa enää poliittisin päätöksin.
Hyvä, tai oikeastaan huono esimerkki epävarmuuden lisäämisestä yrityskentälle on hiljan lausunnoilla ollut ehdotus kansalliseksi monimuotoisuusstrategiaksi 2035. Ehdotuksessa on monia kohtia, jotka herättävät huolta ja hämmennystä, ja istuvan hallituksen ei sitä tulisi hyväksyä.
Strategiassa ehdotetaan esimerkiksi peräti 500 000 hehtaarin suojelutavoitetta valtion metsiin. Metsiin, jotka ovat hyvin tärkeitä esimerkiksi pohjoisen ja itäisen Suomen sahateollisuudelle.
Metsähallituksen laskelmien mukaan negatiiviset vaikutukset hakkuukertymään voisivat olla jopa 1–2 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Toteutuessaan tämänkaltaiset ehdotukset vaikuttaisivat negatiivisesti yritysten raaka-aineen saantiin suorasta talous- ja työllisyyskehityksestä puhumattakaan.
Strategian liitteenä oleva vaikutusten arviointi on myös puutteellinen ja tehty osin erilaisilla tavoitteilla kuin mitä itse strategiaan on kirjattu. Esimerkiksi suojelutavoitteiden talousvaikutusten osalta on arvioitu, että metsiensuojelusta aiheutuu etenkin suojelukohteiden hankintaan liittyviä kustannuksia.
Menopuolelta puuttuu kuitenkin täysin se tosiasia, että suojelutavoitteen toteutuessa yhteiskunnan menettämä, puun jalostuksesta saatava arvonlisä on moninkertainen puun myyntituloihin nähden.
Koska nykytilanne luo yrityksille jo kylliksi paineita, ei venettä tulisi keikuttaa enää poliittisin päätöksin.
Edellä mainitun esimerkin lisäksi sekä kansallisella että EU-tasolla on julkisen vallan toimesta laadittu useita aloitteita, joilla olisi laaja-alaisia vaikutuksia metsätalouteen.
Vahva ehdotukseni virkavalmistelijoille ja poliittisille päättäjille se, että nyt olisi analyysin aika. Työ olisi hyvä aloittaa siitä, että kaikista aloitteista tehtäisiin kokonaisarviointi, miltä puun saatavuus näyttää tulevaisuudessa ja miten nämä aloitteet vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä.
Analyysin aikana olisi hyvä tunnistaa myös teollisuuden oma-aloitteinen työ ja sen merkitys.
Esimerkiksi Sahateollisuus ry on parhaillaan yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n ja ison tutkijajoukon kanssa tekemässä monimuotoisuuden tilan vahvistumiseen tähtäävää tiekarttatyötä. Julkinen valta voisi hyvin olla tukemassa ja vauhdittamassa tätä työtä matkan varrella.
Vaalikauden lopussa eri tahoilla tarkastellaan sitä, mitä kuluneista neljästä vuodesta oikein jäi käteen.
Hallitusohjelmassa luvattiin yrityksille vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Epävarmuutta lisäävän sääntelytsunamin alla täytyy todeta, että tämä lupaus ei täysin täyttynyt ja osissa valtionhallintoa se unohtui kenties lähes kokonaan.
Kun suomalaisen vastuullisen teollisuuden kilpailukyvystä huolehditaan ennustettavasti, sillä taataan mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta, kehittää monimuotoisuutta sekä huolehditaan suotuisasta talous- ja työllisyyskehityksestä.
Tino Aalto
toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





