Osa kirkon päättäjistä suitsisi seurakuntien metsien käyttöä – ”Talouspainotus toisinaan johtanut kestämättömiin ratkaisuihin”

Seurakunnat omistavat Suomen metsien pinta-alasta noin 0,7 prosenttia. Kuva: Petteri Kivimäki

Luterilaisen kirkon kirkolliskokoukselle ehdotetaan, että seurakunnille tarjottaisiin tukea metsien monimuotoisuuden vaalimisessa. 26 kirkolliskokousedustajan aloitteessa ehdotetaan lisäksi, että seurakuntien mailla ja metsissä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon hiilivarat ja hiilensidonta.

Etenkin pienissä seurakunnissa resurssit ovat usein vähäiset ja isoissakin seurakunnissa tarvitaan tukea vaikuttavan ympäristötyön toteuttamiseen, aloitteessa sanotaan.

Seurakunnilla on itsenäinen päätösvalta metsäomaisuudestaan. Talouspainotus on toisinaan johtanut luonnon kannalta kestämättömiin ratkaisuihin. Allekirjoittajien mukaan seurakuntien hakkuusuunnitelmat ovat kuohuttaneet ja saaneet kielteistä mediahuomiota, kun seurakunnat ovat hakkuuttaneet myös luontoarvoiltaan merkittäviä ja vanhoja metsiä.

Seurakunnissa ei tyypillisesti työskentele ympäristönsuojelun asiantuntijoita ja luottamushenkilöillä osaaminen vaihtelee.

Kirkon ympäristödiplomijärjestelmä tarjoaa ohjeita metsien monimuotoisuuden tukemiseen, mutta ohjelma on vapaaehtoinen ja diplomin minimikriteerit ovat aloitteen mukaan metsien osalta ovat liian vaatimattomat. Ympäristödiplomin seurakunnalta edellyttämä metsäsuunnitelma on lähinnä hakkuusuunnitelma.

Aloitteessa esitettiin, että kirkkohallitus velvoitettaisiin valmistelemaan vuodelle 2027 kärkihanke metsistä. Monipolvisen keskustelun jälkeen aloite eteni yleisvaliokuntaan äänin 63–43.