Kalatiet kaatuvat ministeriön rahapulaan

PORI (MT)

Maa- ja metsätalousministeriössä halutaan tukea lohien luonnollista lisääntymistä istutusten sijaan. Aivan vielä ministeriössä ei olla valmiita luopumaan lohen istutuksista.

”Meidän täytyy lähteä siitä, että vesivoima on tullut jäädäkseen Suomen jokiin. Lohen istutuksesta ei tulla luopumaan nopeasti, mutta tulevaisuudessa täytyy pyrkiä luonnonlisääntymiseen ja kalateiden kehittämiseen”, kertoo elinkeinokalatalouden yksikön päällikkö Risto Lampinen Porin Suomi Areenassa.

Lampisen mukaan tällä hetkellä kalateiden rakentamisen esteenä on rahoitus. Toimivan kalatien rakentaminen on kallista, ja toistaiseksi Suomen ainoa kalatie on Oulujoessa.

Tänä vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on istuttanut 220 000 lohenpoikasta.

Kalatalouden professori Hannu Lehtosen mielestä istutukset ovat hukkaan heitettyä rahaa.

”Lohien istutus ei ole kannattavaa. Selviytyneiden kalojen määrä on laskenut 1990-luvulta asti”, toteaa Lehtonen.

”Istutuksiin ohjatut miljoonat pitäisi suunnata muihin kohteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen ja kalakantojen hoitoon.”

Valtio myönsi Kymijoen Korkeakoskea varten viime vuonna enintään 1,6 miljoonaa euroa kalatien rakentamista varten. Muita kalateitä ei ole suunnitteilla.

”Viime vuonna tehdyssä lohistrategiassa määritellään Suomen kalatalouden suuntaviivat. Niitä ovat kalastajakohtaiset lohikiintiöt, hallinnon keventäminen, kalastusrajoitukset ja kantakohtaisen kalastuksen helpottaminen”, Lampinen kertoo.

Tällä hetkellä Itämerellä saa kalastaa 116 000 lohta vuosittain. Tänä vuonna Suomen osuus tästä on 32 000 lohta. Määrä on noin neljäsosa 20 vuoden takaisista luvuista.

WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen iloitsee kalastuskiintiöiden pienentämisestä.

”Monet Itämeren villit lohikannat olivat 1990-luvulla tuhon partaalla jokien patoamisen ja liikakalastuksen takia.”

LIINA NIITTYMAA

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF