Sahojen investointibuumi tietää hyvää laitetoimittajalle

Teemu Uimonen toimii Jartekin toimitusjohtajana vielä hetken. Sukupolvenvaihdos on meneillään, ja Uimosen tytär puolisoineen astuu lähivuosina johtoon. Kuva: Kari Salonen

Jartek Invest Oy ei ole konepaja, vaan projektitoimittaja.

Kun saha jossain päin maailmaa tarvitsee laitteita tukkien käsittelyyn tai lajitteluun, sahatavaran kuivaamiseen, lajitteluun tai paketointiin, se voi pyytää Jartekilta tarjousta. Sahalaitteiden lisäksi Jartek toimittaa sahatavaran lämpökäsittelylaitteita.

"Toimintamallissa on yhtäläisyyttä rakennusteollisuuden kanssa. Me tarjoamme projektinhallintaosaamista. Koneet tulevat alihankkijoilta, samoin isommissa projekteissa suunnittelutyö", toimitusjohtaja Teemu Uimonen kertoo.

Jartek huolehtii siitä, että oikeanlaiset koneet saadaan paikoilleen ja käyntiin.

Alihankkijoina Jartek käyttää kotimaisia ja virolaisia konepajoja. Lämpökäsittelylaitteet valmistetaan lähes yksinomaan Suomessa, kun taas sahojen kuljettimia valmistetaan paljon Virossa.

Se, miten iso osa Jartekin toimituksista lähtee vientiin, vaihtelee vuosittain.

"Enimmillään vientiä on ollut 70 prosenttia liikevaihdosta. Tänä vuonna osuus jää varmaan 30 prosenttiin", Uimonen kertoo.

Yrityksellä on meneillään suuri toimitus, kokonaiset tuore- ja kuivalajittelulinjat, Keitele Timberin Alajärven sahalle.

Projekti on pitkäkestoinen: kaupat tehtiin viime heinäkuussa, saha käynnistyy tämän vuoden elokuussa ja laitteiden viimeiset viritykset tehdään kesään 2019 mennessä.

"Sahateollisuudessa on menossa enemmän investointeja kuin aikoihin. Tosin Keitele Group on investoinut viimeisen viiden vuoden aikana varmaan enemmän kuin muut yhteensä", Uimonen naurahtaa.

Jartekilla ei ole tällä hetkellä sovittuja kauppoja Venäjälle, mutta mahdollisuuksia siellä riittää.

"Öljyn hinta on toipunut siitä, mitä se oli pahimmillaan. Venäjällä on huutava tarve investoinneista. Pääosa Venäjän sahauskapasiteetista on erittäin vanhanaikaista tekniikkaa", Uimonen kertoo.

Hän esittelee puhelimensa näytöltä WhatWoodin tilastoja, joiden mukaan Venäjä vei viime vuonna 28 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta lähes 60 prosenttia Kiinaan. Faostatin tilastoissa sahatavaran viennin arvioidaan olevan peräti 33 miljoonaa kuutiometriä, mutta Uimonen pitää määrää liioiteltuna.

Joka tapauksessa Venäjän sahatavaran tuotanto ja vienti ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti.

"Venäjällä on kolmannes maailman havupuuvaroista. Jartek on erikoistunut havupuun käsittelyyn ja suuriin kapasiteetteihin – lehtipuusahat ovat usein pienempiä – joten uutiset ovat kannaltamme hyviä."

Myös Yhdysvalloissa on meneillään sahabuumi, mutta Uimosen mukaan sahausprosessi on siellä erilainen, joten Jartekin kilpailukyky siellä ei ole paras mahdollinen.

Lämpökäsittelylaitteiden vienti vetää kotimaankauppaa paremmin.

Jartek on toimittanut laitteita viime vuosina esimerkiksi Viroon, Latviaan, Turkkiin, Iraniin, Kroatiaan, Belgiaan ja Uuteen-Seelantiin.

Lämpökäsittelyssä puu saa tumman värisävyn, ja käsittely vähentää puun kosteuselämistä ja parantaa lahonkestävyyttä.

"Kotimaasta ei odoteta kauheasti lämpökäsittelypuolen kauppoja tulevaisuudessakaan. Ne, jotka alalle ovat ryhtyneet, ovat laitteistonsa jo ostaneet", Uimonen miettii.

Jartek aloitti laitteistojen myynnin 2000-luvulla.

"Emme olleet ihan ensimmäisinä mukana, vaan vähän seurailimme tilannetta. Koska meillä oli valmiiksi osaamista kuumakuivaamisesta, teknistä osaamista myös lämpökäsittelyyn oli kilpailijoita paremmin."

Uimonen kertoo, että ala on kehittynyt eri tavalla kuin alkujaan odotettiin, sillä pääosa lämpökäsittelyä tekevistä yrityksistä ei ole sahoja, vaan erillisiä laitoksia.

Syitä on Uimosen mukaan kaksi.

Ensinnäkin lämpökäsiteltyä sahatavaraa myydään niin pieninä erinä eteenpäin, että se ei sovi sahojen toimintamalliin. Toisekseen lämpökäsittelylaitos joutuu hankkimaan sahatavaraa usealta sahalta, jotta tiettyä dimensiota ja laatua saa kasaan riittävän määrän asiakkaiden tarpeita varten.

Nyt Jartek on alan markkinajohtaja, suurempi lämpökäsittelylaitteiden toimittaja kuin kilpailijat yhteensä.

"Ala on pieni, sillä kyse on erikoistuotteesta."

Lämpökäsitellyn sahatavaran maailmanlaajuinen tuotanto on Uimosen mukaan selvästi alle miljoona kuutiometriä vuodessa.