Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hankintaketjua hiotaan syöttämään Äänekosken jättiä – terminaalit takaavat tasaisen puuvirran

    Talven hakkuiden jälkeen 14 terminaalia ovat täynnä puuta. Metsä Groupin biotuotetehdas alkaa niellä liki 300 autokuormaa vuorokaudessa.
    Puutavara-autoilija Arto Heinonen vei viime viikolla mäntytukkeja Pielaveden terminaalista Keitele Groupin sahalle naapurikuntaan. Suurin osa pinoista on Äänekoskelle menevää kuitupuuta.
    Puutavara-autoilija Arto Heinonen vei viime viikolla mäntytukkeja Pielaveden terminaalista Keitele Groupin sahalle naapurikuntaan. Suurin osa pinoista on Äänekoskelle menevää kuitupuuta. Kuva: Pentti Vänskä
    Kuva: Jukka Pasonen

    Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella käynnistyy kesän lopulla. Tuotantoa lisätään vähitellen niin, että täyteen vauhtiin tehtaan pitäisi yltää ensi vuoden aikana.

    Äänekosken nykyinen sellutehdas käyttää puuta vuodessa 2,5 miljoonaa kuutiometriä.

    Uusi jätti nielee 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Se kasvattaa kuitupuun käyttöä Suomessa 10 prosenttia.

    Lisätarpeesta suurin osa on havukuitupuuta, mutta lähes 0,5 miljoonaa kuutiometriä aiempaa enemmän kuluu myös koivukuitupuuta vuosittain.

    Metsä Groupin puunhankinnan väelle ja logistiikka­ketjun yrittäjille puumäärien kasvu on melkoinen haaste.

    Täydessä vauhdissa Äänekoskella puretaan joka kuudes minuutti puutavara-autoyhdistelmän kuorma. Vuorokaudessa portista autoja ajaa sisään lähes 300.

    Kumipyörillä puuta saapuu vuodessa noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Loput tuodaan rautateitse, mikä tarkoittaa neljää junaletkaa päivässä.

    ”Tasainen puuvirta biotuotetehtaalle varmistetaan terminaaliverkostolla, joka ympäröi Äänekoskea keskimäärin noin 100 kilometrin säteellä”, Metsä Groupin kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi kertoo.

    Yhteensä terminaaleja on 14, joista osa niin sanottuja meno-paluuterminaaleja. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa Metsä Groupin sahan yhteydessä sijaitsevaan terminaaliin auto tuo tukkia ja lastaa mukaansa kuitupuuta Äänekoskelle.

    ”Äänekosken ja Vilppulan välillä kuormat kulkevat molempiin suuntiin”, Yläjärvi sanoo.

    Isoimmat lähes 20 000 kuutiometrin terminaalit sijaitsevat Pielavedellä, Karstulassa, Soinissa ja Ähtärissä. Keskimäärin terminaaleihin puuta mahtuu noin 10 000 kuutiometriä. Pinta-alaltaan ne ovat yhdestä kolmeen hehtaaria.

    Autoyhtymä Heinonen Oy:n Arto Heinonen kuormasi puutavaraa viime viikolla Pielaveden terminaalissa. Mäntytukkikuorma oli tällä kertaa menossa Keitele Groupin sahalle Keiteleelle, jonne matkaa oli vain 25 kilometriä.

    Pielaveden terminaali valmistui viime syksynä.

    ”Puuta on kelkottu talvisavotoilta ja nyt rospuuttoaikana niitä saadaan jatkokuljettaa pois”, Heinonen kertoo.

    Terminaalissa on kuitupuuta noin 14 000 ja tukkeja 1 000 kuutiometriä.

    Kuitupuista pääosan osoite on Metsä Groupin Äänekosken tehdas.

    Tukkeja Pielavedeltä lähtee useille eri sahoille, Keitele Groupin lisäksi muun muassa Anaika Woodille Iisalmen Soinlahteen, Kiurutimberille Kiuruvedelle sekä Metsä Groupin vaneritehtaalle Äänekosken Suolahteen.

    Terminaaleihin ajetaan Yläjärven mukaan puuta vuoden ympäri. Puu voi vanhentua pinossa vain yhden kesän yli, sillä pidempi varastoaika merkitsee laatu- ja pääomatappioita.

    Hyönteistuhoja ehkäistään ja ötökkalain vaatimukset täyttyvät, kun pinojen päällimmäiset puukerrokset – noin puolen metrin syvyydeltä – kuljetetaan alkukesästä pois terminaalialueelta.

    Näin keväällä päällimmäisiin pölleihin munitut hyönteisten alut eivät siivet saatuaan pääse lentämään lähimetsien puihin.

    Puuta terminaaleihin tuovat Metsä Groupin kymmenet sopimusautoilijat. Terminaaleista Äänekoskelle puukuljetukset operoi kaksi logistiikkayrittäjää: Äänekosken länsipuolella seinäjokelainen Kuljetus Haavisto Oy ja itäpuolella joutsenolainen Szepaniak Oy.

    Logistiikkayrittäjillä on terminaaleissa lastauskoneet ja puutavara-autot, jotka kulkevat terminaalien ja Äänekosken välillä.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.