Ulla-Marja Ruistola kouluttaa metsästyskoiria koirien ehdoilla: ”Aikaisemmin uskoin, että estäminen ja palkkion poisto toimii parhaiten"

Ulla-Marja Ruistola kouluttaa nyt nuorta cockerspanieliaan Toffeeta. Kuva: Kimmo Haimi

Metsästyskoirarotuja on yli sata. Ulla-Marja Ruistolan kotona vastaan tulee iloisesti häntää heiluttava cockerspanieli Toffee. Moni ei tiedä, että myös pieni ja iloinen cockerspanieli on alun perin metsästyskoira. Ruistola kertoo, että cockerspanielit ovat kokoonsa nähden erittäin sitkeitä ja vahvoja metsästyskoiria.

Ruistola ei oikeastaan ole valinnut rotua, vaan cockerspanielit ovat valinneet hänet.

"Cockerspanielit ovat verenperintöä, sillä rotu on kulkenut suvussa jo 1950-luvulta lähtien neljässä polvessa. Meillä ollut aina ollut koiria, mutta ensimmäisen koiramme aikuisena ostimme yhdessä nykyisen aviomieheni kanssa vuonna 1999."

Toffee nauttii koulutuksesta ja on nopea oppimaan uusia asioita. Kuva: Kimmo Haimi

"Vuonna 2002 innostuin spanieleiden metsästyskokeista. Luonteelleni ominaisesti halusin laittaa kaikki panokset harrastukseen ja niinpä suoritin metsästyskortin ja opettelin ampumaan haulikolla. Sen jälkeen lähes kaikki on pyörinyt metsästyskoirien ympärillä."

Metsästyskoiraharrastus jatkui niin tiiviisti, että vähitellen myös Ruistola työura löytyi koirien parista. Tällä hetkellä Ulla-Marja Ruistola on yksi harvoista, joka tarjoaa positiivista vahvistamista suosivaa koulutusta erityisesti lintukoirille ja heidän omistajilleen.

"Olen aina ollut kiinnostunut koirista, joilla on aito käyttötarkoitus. Siispä oli luonnollista rajata koulutukset koskemaan vain lintukoiria eli noutajia, seisojia ja spanieleita tai muita pienriistaa metsästäviä koiria, käytännössä lähinnä terrierejä ja mäyräkoiria. Koulutuksissa keskitytään ennen kaikkea niiden tarvitsemien käytösten kouluttamiseen."

"Alun perin olen opetellut kouluttamaan perinteisillä menetelmillä. Tuolloin kuitenkin usein tulin harjoituksista pois pahalla mielellä. Uskon, että myös koirani kokivat asian niin. Minulla oli myös isoja noutoon liittyviä haasteita, enkä oikein saanut apua mistään. Ainoana vaihtoehtona tarjottiin pakkonoutoa, jossa esine laitetaan koiran suuhun väkisin. Nykyään koen vahvasti, että sellainen on myös eettisesti väärin"

Kokemuksistaan kimpaantuneena Ulla-Marja Ruistola halusi löytää uusia tapoja kouluttaa metsästyskoiria. Niinpä Ruistola suoritti eläinten kouluttajan ammattitutkinnon.

"Tuolloin reilut kymmenen vuotta sitten päätin, että haluan ottaa selvää moderneista koulutusmenetelmistä. En ymmärtänyt ajatusta, että lintukoiraa ei saisi kouluttaa herkuilla ja leikillä. Uusien menetelmien myötä kouluttamisesta tuli myös hauskaa."

"Perinteisesti koirankouluttaminen on ollut monologia, jossa ohjaaja sanelee kaiken ja koira toimii vain käskyjen vastaanottajana ja toteuttajana. Moderneissa menetelmissä pyritään kuitenkin siihen, että kouluttaminen on dialogia, jossa koiran mielipiteellä on merkitystä ja koira on itse sitoutunut prosessiin."

"Näiden ajatuksien välillä on valtavan iso ero. Olen itsekin ollut johtajuusteorioiden vankkumaton kannattaja, mutta onneksi viimeisen kymmenen vuoden kehityksen tuloksena olen ymmärtänyt, että teorialla ei ole pohjaa. Vanhoista ajatuksista on vaikea luopua, varsinkin jos ne ovat tuottaneet tuloksia."

"Jos joku olisi sanonut kymmenen vuotta sitten, että uskon vahvasti koiran omaehtoisuuteen kouluttamisessa, niin olisin nauranut päin naamaa. Etenkin haasteellisten yksilöiden omistajien ohjaamisessa on tullut selväksi, että juuri tämä saattaa olla avain haasteiden selättämiseen. Aikaisemmin uskoin, että estäminen ja palkkion poisto toimii parhaiten."

"Uskoin myös siihen, että kun käsky on annettu, niin se pitää suorittaa keinolla millä hyvänsä. Nyt jos koira kieltäytyy tekemästä jotakin pohdin, että miksi se tekee niin. Sitten koitan muuttaa tilannetta niin, että koiralla on mahdollisuus onnistua."

Koirien koulutusmenetelmät ovat nousseet viime aikoina esille myös tapauksissa, jossa suojelukoirakoulutuksissa on kohdistettu koiriin pakkokeinoja, jopa suoranaista väkivaltaa.

Palkitsemalla koiran oppiminen on nopeampaa ja oppimisen hetket hauskoja. Kuva: Kimmo Haimi

"Omalla kohdallani on kuitenkin ollut selvää, että pystyn paremmin kouluttamaan koiria paremmin palkitsemalla kuin etsimällä ja korjaamalla virheitä.

"Ihan parasta on nähdä, kun koirat saavat itse pohtia ratkaisua. Silloin oikein näkee, kun ne keskittyvät ratkomaan haastetta eli sitä mitähän tuo ohjaaja haluaa. Pääasiallinen toiminnan aikaan saaminen kursseilla on sheippaaminen, jossa koira tarjoaa erilaisia käytöksiä ja ohjaaja palkitsee haluamansa. Tämä edellyttää sitä, että ohjaaja ymmärtää palastella oppimisen pieniin osiin, eikä vaadi kaiken osaamista heti."

"Tällaisessa tilanteessa koira onkin aktiivinen toimija. Samalla se on omaehtoisesti mukana koulutuksessa. Silloin niiden oppiminen on nopeampaa ja oppimisen hetket hauskoja. Hienoa on myös nähdä, kun koirat edistyvät ja ohjaajat tulevat aina vain taitavammiksi ja pärjäävät metsästyskokeissa ja metsällä."

Ruistolan oma tiedonjano ei ole vieläkään loppunut, sillä tällä hetkellä hän suorittaa alalla erikoisammattitutkintoa. Hän haluaa syventää tietojaan ja taitojaan erityisesti lintukoirien ongelmakäytöksiin liittyen.

"Haluaisin oppia koiran kouluttamisesta kaiken. Tiedän jo nyt, että se ei ole yhden ihmisen elämän aikana mahdollista, mutta se ajatus kannustaa edelleen. Välillä työ vetää nöyräksi, kun ymmärtää, kuinka vähän sitä tietääkään ja kuinka paljon on vielä kokonaan ymmärtämättä."