Siisti korjuujälki on pienen metsäpalveluyrityksen valttikortti – yläharvennusten erikoismies välttää hakkuita pimeällä

Koneyrittäjä Osmo Palosaari on tykästynyt kotimaisen ProSilvan hakkuukoneeseen, koska se on "ketterä ja tehokas". Kuva: Pekka Fali

Metsäsuunnittelu Hollannin toimitusjohtaja Noora Impola mittasi harvennetun metsikön pohjapinta-alaksi 12 neliömetriä hehtaarille. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä kuuluu hakata harvaksi. Kuva: Pekka Fali

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa toimiva yksityinen metsäpalveluyritys Metsäsuunnittelu Hollanti ei ole juuri markkinoinut jatkuvan kasvatuksen hakkuita, mutta maine on kiirinyt puskaradion kautta.

Yrityksen pääomistaja, koneyrittäjä Osmo Palosaari on yläharvennusten erikoismies. Metsän kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena vaatii kokemusta ja näkemystä, ja niitä Palosaarelta löytyy.

Yli 30 vuotta metsäkoneen puikoissa on antanut varmuutta soveltaa oppeja nyt myös erikoishakkuissa.

"Jatkuvassa kasvatuksessa tavoitellaan mahdollisimman monen ikäistä, tervettä puustoa", Palosaari kertoo työmaallaan Siikalatvan Pulkkilassa rehevässä sekametsässä, joka on ollut vuosikymmeniä hoitamatta.

"Monikaan toimija ei antaisi tällaiselle kohteelle muuta vaihtoehtoa kuin avohakkuun."

Kymmenen hehtaarin yläharvennuskuviolta Palosaari kaataa pois suurimman osan puista, jotka ovat rinnankorkeudelta yli 22-senttisiä. Pienempiä puita hän valikoi laadun perusteella: lengot ja kehityskelvottomat puut pois.

"Jätetään tukkirunkoja, jotka seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtyisivät kalleimpaan tukkiluokkaan", Palosaari opastaa.

Metsään jää lehtipuuta sekä runsaasti alikasvoskuusta, jossa on elinvoimaiset latvat.

Harvennettu metsä näyttää harvalta. Yrityksen toimitusjohtaja, metsätalousinsinööri Noora Impola kaivaa relaskoopin taskustaan ja mittaa tulokseksi 12.

Harvaksi pitääkin hakata, jotta alikasvoskuuset ja jäljelle jäävä puusto saavat riittävästi valoa.

Palosaarella on vireillä yhteistyökuvioita Itä-Suomen yliopiston kanssa. Hänen hakkaamia yläharvennuskohteita voidaan käyttää tutkimukseen ja koulutukseen.

Hakkuun onnistumisessa Impolan mukaan tärkein kriteeri on, että metsänomistaja on korjuujälkeen tyytyväinen.

Sillä yritys pyrkii myös erottumaan.

"Urakoitsijamme käyttävät keskisuuria hakkuukoneita, jotka on optimoitu harvennuksiin", Impola kertoo.

Metsäsuunnittelu Hollannille urakoi talvisin kahdeksan koneketjua.

"Monet yrittäjät tekevät vain yhtä vuoroa, jotta töitä pystyy tekemään valoisan aikaan."

Näin työnjälki pysyy hyvänä.

Esimerkiksi Palosaari, joka tekee etupäässä vaativimpia laatu- ja yläharvennuksia, ei tee hakkuita öisin lainkaan.

Kaiken kaikkiaan yhtiön hakkuista noin 70 prosenttia on tavallisia alaharvennuksia ja loput laatu- ja yläharvennuksia.

Metsäsuunnittelu Hollannin liikevaihdosta valtaosa tulee puukaupasta.

Yritys tekee metsänomistajan kanssa pystykaupan ja myy tukkipuun paikallisille sahoille ja kuitupuun sellufirmoille.

Edesmenneen Jouko Hollannin perustama yritys aloitti toimintansa nimensä mukaisesti metsäsuunnitelmista ja on laajentanut muun muassa kunnostusojituksiin, terveyslannoituksiin ja metsäteiden rakentamiseen ja perusparannuksiin.

"Pyrimme tarjoamaan metsänomistajille kokonaisvaltaisen palvelun. Teemme metsäsuunnitelman ja sen perusteella mietimme metsänomistajan kanssa, mitä metsälle kannattaa tehdä. Metsänomistaja saa meiltä kaikki palvelut yhdellä kertaa", Impola toteaa.