Vapaaehtoiset ruokkivat orvoksi jäänyttä ilveksenpentua Pohjois-Savossa – petoasiantuntija: kesyyntyminen ei ole sille eduksi
Vapaaehtoisten pelastusoperaatio ei saa tutkimusprofessori Ilpo Kojolalta varauksetonta hyväksyntää. Ruokinta johtaa usein väistämättä petoeläimen kesyyntymiseen, mikä ei ole ihmisille eikä eläimelle itselleen eduksi, hän muistuttaa.
Ihmiset haluavat auttaa orpoa ilveksenpentua, mutta apu ei välttämättä ole eläimen etu. Kuva: Petteri KivimäkiYle uutisoi Leppävirralla Pohjois-Savossa eläinsuojelijoiden toteuttamasta pelastusoperaatiosta, jossa emonsa liikenneonnettomuudessa menettänyttä ilveksenpentua ryhdytään ruokkimaan vapaaehtoisten toimesta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola arvioi tilanteen haasteelliseksi.
”Yleisesti ottaen suhtaudun varauksella tällaiseen. Petoeläimen ruokkiminen johtaa todennäköisesti sen kesyyntymiseen. Ihmiseen tottunut ja ihmisapuun luottava petoeläin ei ole toivottava”, Kojola sanoo.
Luonnonvaraisen eläimen auttaminen edellyttää ammattitaitoa. Apu on osattava tarjota siten, että eläimen ihmisarkuus säilyy.
”Ruokinnan toteuttaminen niin, että eläin ei yhdistä ihmistä ravinnonlähteeksi ei ole helppo tehtävä. Ihmisapu vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen usein epätoivotulla tavalla.”
Kojola muistuttaa, että luonnon kiertokulussa yksilö kohtaa syystä tai toisesta heikennyttyään kuoleman. Alle vuoden ikäisen ilveksenpennun selviytymismahdollisuuksia Kojola pitää heikkoina.
”Järjellä ajatellen tällaiseen ruokintaoperaatioon ei pidä ryhtyä. Ymmärrän, että tunteella ajatellen halutaan hellyttävää eläintä auttaa. On kuitenkin muistettava, että pennusta pitäisi saada kehittymään omillaan toimeen tuleva villieläin”, hän toteaa.
Ilman apua menehtyvien petoeläinten siirtämistä eläinpuistoihin on kokeiltu Suomessakin.
”Lähtökohtaisesti kyse on siitä, voivatko eläinpuistot ottaa pentua vastaan. Riippuu sitten muun muassa eläimen fysiologisesta kunnosta, selviääkö se vankeuden ensi vaiheesta”, arvioi Kojola.
Ihmisen apuun tottunut eläin ei välttämättä opi selviytymään itse ja voi jäädä elämään ihmisasutuksen liepeille.
”Ilves ei juuri koirille tai etenkään ihmiselle uhkaa tuota, mutta kissat ja muut pienet kotieläimet voivat olla vaarassa. Pahimmillaan kesyyntynyt petoeläin saatetaan myöhemmin leimata häiriköksi, josta on poikkeusluvan kautta pyrittävä eroon.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
