Osataan sitä Helsingissäkin: Kaupunki mylläsi taimenpuron kaivinkoneella, ekologinen tila romahti

Henrik Kettusen mukaan turha perkaus on romahduttanut taimenpuron ekologisen tilan. Kuva: Jarmo Palokallio

Helsingin kaupunki on perannut taimenpurona tunnetun Mätäjoen sivuhaaran kaivinkoneella. Veden virtausta parantaneet järeät toimet romahduttivat herkäksi vesistöalueeksi luokitellun puron ekologisen tilan.

”Mätäoja sivupuroineen on merkitty herkäksi vesistöksi, jonka käsittely edellyttää varovaisuutta. Tieto asiasta ei selvästikään ole kulkenut kaupungin sisällä”, toteaa Vaelluskala ry:n aktiivi Henrik Kettunen.

Helsinkin kaupunki perusteli perkausta tulvantorjunnalla. Kuva: Jarmo Palokallio

Mätäojan sivuojan perkaukselle oli tarvetta, sillä sivuoja tulvi sateella läheisten kerrostalojen kivijalkoihin asti. Vesilain mukaan ojat on pidettävä kunnossa, jotta vältytään tulvimisvahingoilta.

Kettusen mukaan perkauksen toteutus ei ole onnistunut. Suurelta osalta se on ollut täysin turha ja tulvakohdan osaltakin ongelma olisi luultavasti hoitunut, jos vettä huonosti vetävä ojarumpu olisi pidetty puhtaana.

Puron reunoilta on poistettu vettä puhdistava kasvillisuus. Kuva: Jarmo Palokallio

”Nyt perkauksella on poistettu kasvillisuus, joka on puhdistanut vettä, ja samalla on poistettu puron luontaiset tulvarannat. Lopputuloksena puron ekologinen tila on romahtanut”, Kettunen harmittelee.

Mätäjoen taimenille tilanne ei silti ole katastrofi. Lassilanojassa tärkeintä on sen liitoskohta Mätäjokeen. Sinne perkaus ei ulottunut.

Kettusen mukaan taimenet ovat muutenkin tottuneet vedenlaadun notkahduksiin.

”Jos vedenlaatu jossain huononee, taimenet pakenevat pois. Ne palaavat, kun tilanne paranee”, Kettunen selittää.

Hän toivoo, että tapauksesta otettaisiin oppia ja purojen perkauksia mietittäisiin jatkossa tarkemmin.

Mätäjokeen on palautettu taimenta vuodesta 2009 lähtien. Viime vuosina taimenen poikastuotanto on vihdoin vakiintunut.

Taimenet vaativat riittävän viileää vettä selvitäkseen. Mätäjokea viilentää sen yläjuoksulla oleva Maununnevan lumenkaatopaikka, josta valuu jokeen kylmää vettä koko kesän.

Lassilanojan Mätäjokeen laskevan loppupään kaupunki jätti luonnontilaan. Kuva: Jarmo Palokallio

Myös lähdeperäiset sivuojat viilentävät jokivettä ja ne tarjoavat samalla taimenille jäähdyttelypaikkoja, jos jokiveden lämpötila nousee liian korkeaksi.

Helsingin kaupungin edustaja kertoi Ylelle, että purotaimenen lisääntymisen varmistamiseksi Lassilanoja perattiin vasta elokuussa.

Vielä purotaimenta uhanalaisempi meritaimen ei sinne asti edes nouse. Sen nousu katkeaa alempana Mätäjoessa olevaan, kolmisen metriä korkeaan Strömbergin putoukseen.