Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Koskisen Oy harkitsee sahatavaralle toista höylälinjaa: "Kaksi sesonkia on mennyt niin, ettei olla voitu ottaa uusia asiakkaita"

    Reilu kolmannes yhtiön sahatavarasta höylätään. Kysyntää riittäisi enempäänkin.
    "Toimivaa metsätaloutta ei ole ilman hyvinvoivaa puutuoteteollisuutta", Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta painotti viime viikolla järjestetyssä kumppanuuspäivässä.
    "Toimivaa metsätaloutta ei ole ilman hyvinvoivaa puutuoteteollisuutta", Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta painotti viime viikolla järjestetyssä kumppanuuspäivässä. Kuva: Kimmo Haimi

    Koskisen konserni kaavailee kasvattavansa sahatavaran jatkojalostuksen osuutta Kärkölässä sijaitsevalla Järvelän tehtaallaan.

    Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoi viime keskiviikkona tehtaalla järjestetyssä kumppanuuspäivässä, että yhtiö tutkii mahdollisuutta toisen höylälinjan rakentamiseen.

    Tällä hetkellä tehtaalla on yksi höylälinja. Nykyinen höyläämö aloitti toimintansa vuonna 2007, kun kaksi linjaa yhdistettiin.

    Koskisen sahaa vuosittain noin 350 000 kuutiometriä, josta reilu kolmannes eli 115 000 kuutiometriä höylätään.

    Toinen höylälinja ei lisäisi suoraan puunhankintaa, vaan suurempi osa sahatavaran tämänhetkisestä tuotantomäärästä jatkojalostettaisiin. Höylätavarasta noin puolet menee vientiin.

    "Höyläyskapasiteetin nosto tekisi meistä pikkuisen erilaisia toimijoita pelkästään sahaamisen keskittyviin yrityksiin verrattuna", Pahta arvioi.

    Hankkeesta on käynnissä projektisuunnittelu. Lopullista päätöstä uudesta höylälinjasta ei ole vielä tehty. Yhtiö tavoittelee lisäkapasiteettia vuoden 2020 keväällä alkavalle sesongille.

    "Kaksi sesonkia on mennyt niin, ettei olla voitu ottaa uusia asiakkaita", Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck toteaa.

    Pahtan mukaan höyläyskapasiteetin kasvattaminen olisi yhtiölle merkittävä mahdollisuus.

    "Laskusuhdanteessa höylätavaran hinnat eivät laske yhtä rajusti kuin sahatavaran", Sneck sanoo.

    Pahta uskoo, että jalostusarvon nostaminen on kokonaistaloudellisesti järkevää. "Kysyntää näyttää riittävän. Raaka-aineen kustannusten suhteellinen osuus liikevaihdosta pienenee, kun pystymme nostamaan jalostusastetta."

    Toisin kuin valtaosalla muista sahoista, Koskisen sahateollisuudessa ei ole loppuvuonna tarvetta jarruttaa sahausta.

    Vaikka jatkojalostuksen puolella näkymät ovat toiveikkaat, ei tilanne levyteollisuudessa ole yhtä hyvä.

    Koskisen liiketoiminnan ydin muodostuu vanerista, lastulevystä ja sahauksesta. Sahauksen osuus liikevaihdosta on 34 prosenttia, vanerin ja lastulevyn 45 prosenttia.

    "Monilla markkinoilla kysyntä on heikentymään päin, mikä heijastuu myös meihin. Erityisesti levyteollisuuden puolella tilauskannat ovat olleet kohtalaisen ohuita", Pahta toteaa.

    Yhtiö päätti kesällä vähentää levyteollisuudesta sunnuntain tuotantopäivät. Samoihin aikoihin Koskisen myi Taloteollisuutensa toiminnot kansainväliselle sijoitusyhtiölle.

    "Levyteollisuuden yt-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Joudumme alentamaan kapasiteettia pysyvästi", Pahta harmittelee.

    Pahtan mukaan tuotannon vähentäminen levyteollisuudessa on pakkoliike, joka on tehtävä kannattavuuden ylläpitämiseksi.

    Hän ennustaa kuluvan vuoden liikevaihdon asettuvan samalle tasolle viime vuoden 269 miljoonan euron kanssa.

    Konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki ostaa vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta.

    Tästä noin miljoona kuutiometriä on havutukkia, 300 000 vaneritukkia, 15 000 viilukoivua ja 500 000 kuitupuuta. Lisäksi Koskitukki ostaa pieniläpimittaista tukkia vuokralla olevalle Kissakosken sahalle.

    "Hankintasäde on keskittynyt sadan kilometrin etäisyydelle Järvelän tehtaasta. Koivuvaneritukkia hankitaan myös Itä-Suomesta", kertoo Koskitukin hankintapäällikkö Antti Leikas.

    Puunhankinnassa niin sanotut avaimet käteen -paketit lisääntyvät jatkuvasti. "Metsänomistajat kaupungistuvat ja haluavat kaikki metsänhoitopalvelut yhdeltä luukulta."

    Myös kysyntä aukkohakkuuttomalle metsänkäsittelylle on kasvanut. Leikaksen mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on kuitenkin vielä marginaalinen.

    "Käsiteltäviä hehtaareja pitää olla enemmän, että saadaan sama puumäärä kuin aukkohakkuussa. Korjuukulut ovat yleensä kalliimmat mutta toisaalta tukkiprosentti on suurempi."

    Koskisen konserni

    • Puutuoteteollisuuden yritys, joka valmistaa sahatavaraa, -jalosteita, vaneria, lastulevyä ja ohutvaneria.
    • Työllistää yli 1 000 henkilöä.
    • Viime vuoden liikevaihto oli 269 miljoonaa euroa.
    • Tuotteista 56 prosenttia menee vientiin.
    • Koskisella on tuotantolaitokset Järvelässä, Hirvensalmella, Venäjällä ja Puolassa. Lisäksi yhtiöllä on Kissakoskella vuokrattu havusaha.
    • Kotimaan puunhankinnasta vastaa Koskitukki.
    • Vuosittainen sahausmäärä noin 350 000 kuutiometriä. Tästä 115 000 kuutiometriä jatkojalostetaan höyläämällä ja 11 000–20 000 kuutiometriä maalataan.
    • Vanerin vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin 85 000 kuutiometriä ja lastulevyn 105 000.
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.