Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Jäikö taimien istutus kevätkiireiden varjoon? Vielä ei ole liian myöhäistä – metsäasiantuntija listaa, mitä kaikkea syysistutuksessa tulee muistaa

    Kuusen syysistutukseen sopivat hyvin sekä yksi- että kaksivuotiset paakkutaimet.
    Syksyllä istutettujen taimien osuus on ollut viime vuosina noin kymmenesosan kaikista istutetuista taimista.
    Syksyllä istutettujen taimien osuus on ollut viime vuosina noin kymmenesosan kaikista istutetuista taimista. Kuva: Pasi Leino

    Veivätkö kevätkiireet mennessään, ja taimien istuttaminen siirtyi seuraavaan kevääseen?

    Vuoden päiviä ei ole pakko odottaa, sillä taimia voi istuttaa yhtä lailla vielä syksyllä. Jos alueelle on tehty kesällä maanmuokkaus, se ei ole ehtinyt heinittyä vielä syksyyn mennessä.

    "Kuusi on edelleen syysistutusten kunkku. Se ei ole niin kranttu kuin muut puulajit. Myös mäntyä voi istuttaa syksyllä mutta määrät ovat selvästi kuusta vähäisempiä", kertoo metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

    Koivun syksyn istutusmäärät ovat vähentyneet tasaisesti hirvituhojen takia. "Koivun loppukesän istutuksista on onnistuneita kokemuksia, mutta hirvituhot ja koivutukin havutukkia alempi hinta ovat rajoittaneet puhtaiden koivikoiden istuttamista."

    Remes pitää syyskuun loppua turvallisena takarajana istuttamiselle. Koivu kannattaa istuttaa jo elokuussa. Ajoissa istutetut taimet ehtivät kasvattaa riittävästi juuria ja varautua näin talven tuloon.

    Kuusen syksyn istutuksiin sopivat sekä yksi- että kaksivuotiset paakkutaimet.

    Ne saavat taimitarhalla lyhytpäiväkäsittelyn, jolla taimen pituuskasvu pysäytetään keinotekoisesti. Näin taimi kestää paremmin syyshalloja, ja istutusajankohdassa voidaan joustaa.

    "Yksivuotiset kuusentaimet lähtevät todella hyvin matkaan, ja niiden juuri-versosuhde on sopiva. Vaikka taimi on alkuun kaksivuotista pienempi, ei tulevaisuuden kasvussa ole olennaista eroa", Remes sanoo.

    Keväällä istutetuilla taimilla on hieman syksyä parempi eloonjäämisprosentti. "Keskimäärin syksyllä istutetut taimet lähtevät kuitenkin hyvin kasvamaan seuraavana keväänä."

    Syksyn istutuksen onnistumisessa tärkeintä on oikean kasvupaikan valinta ja tarkka työnjälki.

    "Syysistutusta ei suositella hyvin hienojakoisille, helposti routiville maalajeille", Remes muistuttaa.

    Hienojakoisilla mailla pakkassää aiheuttaa roustetta eli pintaroutaa, joka liikuttaa maa-ainesta.

    Koska taimi ei ennätä syysistutuksessa juurtua kunnolla, on se istutettava mahdollisimman syvälle, jottei rouste katko taimen juuria tai nostata sitä pois istutuskuopastaan talven aikana.

    "Manuaalisesti on lähes mahdotonta istuttaa taimea liian syvälle. Nyrkkisääntönä on, että taimen paakun päällä tulisi olla vähintään viisi senttiä maata, syksyllä mieluusti enemmänkin."

    Myös taimea ympäröivä maa tulee tiivistää vähintään yhtä huolellisesti kuin keväisin.

    Valtaosa vuosittain istutettavista yli 150 miljoonasta taimesta pistetään maahan huhtikuun ja juhannuksen välisenä aikana.

    Syksyllä istutettujen taimien osuus on ollut viime vuosina noin kymmenesosan kaikista istutetuista taimista.

    Remes ennakoi, että kuiva kesä nipistää tulevan syksyn istutusmääriä.

    "Kuluva ja viime kesä ovat olleet poikkeuksellisen kuivia, minkä vuoksi syysistutuksia on tehty ja tehdään harkiten."

    Metsänomistajalle syysistutuksen etuna on pidempi istutusjakso.

    Myös istutustyö on helpompaa, sillä taimitarhalla karaistut taimet ovat jämäkämpiä ja vähemmän herkkiä kuin keväällä.

    "Syksyllä ei tule niin helposti kuivuusongelmia. Kolikon kääntöpuolena on toisaalta routimisriski", Remes puntaroi.

    Koneellisen istutuksen osuus ei ole viime vuosina noussut vaan on edelleen marginaalinen.

    "Emme voi tehdä vain kevätistutuksia, jos haluamme ylläpitää konekantaa", Remes muistuttaa.

    "Syksyisin koneellisen istutuksen osuus on suhteellisesti suurempi kuin keväisin."

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.